tiistai 29. heinäkuuta 2014
Lekottelua helteellä
Vihdoin sain toteutettua viime kesän haaveen. :) Ensimmäisen kerran taisin nähdä lavoista tehdyn lekottelupaikan Pikkuketun Puuhamaassa ja silloin aloin itsekin haaveilemaan moisesta. Nythän niitä on jo vaikka missä. :) Aluksi ajattelin että se olisi ihana parvekkeella, mutta eihän me siellä ikinä majailla kun sinne on vielä toistaiseksi aika hankala kulku. Mutta sitten keksin että miksei laiteta sitä terassille!
Meillä oli mökillä pino kuormalavoja, ja nyt sunnuntaina tuotiin niitä sopiva määrä kotiin. Harjattiin ja vähän putsailtiin. Lavat ovat yhden talven viettäneet taivasalla, joten ne ovat harmaantuneet kauniisti. Siksipä en halunnut käsitellä niitä mitenkään. Sitten vain aseteltiin lavat sohvan muotoon, ja päälle sohvatyynyt, jotka hain vanhemmiltani, he kun teettivät sohviinsa uudet. Todellinen kierrätyssohva siis!
Ehdin jo yhden "oman hetken" sohvalla eilen viettää. Iso kuppi kofeiinitonta lattea tykötarpeineen... ;) Kyllä nyt oikeesti kelpaa, tuossa on todella mukava löhöillä! Käsinojaa vielä mietitään, tosin vaikuttaisi siltä että tyynyt eivät "leviä" mihinkään, vaikka niin epäilin. Pöytä on keskeneräinen vielä, mutta toivottavasti ei kauaa... ;)
Huh hellettä! :D
Laura
maanantai 28. heinäkuuta 2014
Mansikkainen jälkkäri
Yhtenä päivänä kekkasin tehdä tälläisen kesäisen jälkkärin. Tai onhan tämä varmasti jo keksitty, mutta omaan päähän tämä pälkähti sattumalta. :)
Tarvitset mansikoita (mielellään tuoreita), marjaista muromysliä ja turkkilaista jogurttia. Mansikat pilkotaan ja aineksia kasataan kauniiseen lasiin tai maljaan. Niin helppoa, nopeaa ja ennenkaikkea hyvää! :) Meiltä löytyi jääkaapista "pursokermaa", joten kokeilin kahta erilaista koristelua. Tätähän voi kyllä varioida ihan mielensä mukaan, nyt saisi tehtyä mustikoista, pian vadelmista.... Herkullista!
Laura
Laura
torstai 24. heinäkuuta 2014
Pikku kippari
Mökillä on ihana ranta. Niin matala ja turvallinen lapsille! (toki ämpäriinkin voi hukkua) Vaikka meitä 70-luvun (ja aiempienkaan) lapsia ei niin valvottu kun uimataito oli saavutettu, niin kyllä sitä nykyään tulee aika vieressä vahdittua nöitö pienempiä, pikkusiskoa nyt eritoten tietenkin. (oikeasti siis ollaan juteltu nyt useamman äidin/mummon/isän/papan kanssa, että "ennenvanhaan" lapset oli ihan keskenään vaan rannoilla ja muilla uimapaikoilla, ilman aikuisten valvontaa. Ihme, ettei mitään sattunut! Tai no toki jossain sattui mutta ei kenenkään sellaisen piireissä kenen kanssa olen jutellut. Silti itselle ei tulisi kyllä mieleenkään jättää omia lapsia itsekseen rantaan.)
Vähän kuitenkin halusin hommaa helpottaa, mahdollistaa hetken lehdenluvun, joten puin yhtenä päivänä tytölle pelastusliivit! Eipä tyttö nyt niin hirveästi syvälle itsekseen hingukaan, leikkii lähinnä rantavedessä, mutta kyllähän se mielenrauhaa antoi lukea rappusilla Kotiblogit -lehteä. (sain muuten paljon inspiraatiota oman kodin laittoon taas!) Laituri nimittäin karkasi kevään aikana, muutenhan olisin maannut laiturilla. ;)
Ihania nämä kesäpäivät! <3
Laura
keskiviikko 23. heinäkuuta 2014
Mökkielämä
Vihdoin pääsen julkaisemaan tämän postauksen. Hain koneen lainaan siksi kunnes saadaan oma uusi, ja kyllä huomaa että oma vanha oli jo aika kauan ollut tiensä päässä, on tämä aika paljon nopeampi ja mitähän muuta! :D Mutta tässä nyt tämä jo parin viikon takainen, tavallaan ihan ajankohtainen kun huomenna suunnataan lasten kanssa mökille taas:
Se on ihanaa.
Lauantaina rakas mieheni heitti minulle ehdotuksen jota ei tarvinnut kauaa miettiä: "lähdetäänkö mökille?". Kello oli jo aika paljon ja matka on kuitenkin aika pitkä, sillä meiltä ajaa mökille Mikkeliin semmoiset puolitoista tuntia suunnilleen, mutta päätettiin silti lähteä. Matka itsessään ei ollut ehkä mikään maailman ihanin. Pienempi oli jo tosi väsynyt mutta yritettiin kuitenkin saada pidettyä hänet hereillä. No, meillä muilla olikin sitten jonkin verran kestämistä. ;) Mutta perille päästiin ja olihan se sen arvoista. Mies lähti jo sunnuntai-iltana, me muut jäimme tiistaihin asti, jolloin ajelimme kotiin Lappeenrannan kautta.
Parasta mökillä on laittaa aamulla tulet hellaan. Juoda joka päivä iltapäiväkahvit. Lueskella lehtiä kun lapset pulikoi rannassa. Kokeilla uusia ruokia (suht alkeellisissa oloissa). Ihailla täysikuuta.
Meidän mökillä ei ole minkänlaista sähköä, ei juoksevaa vettä ja suurin mukavuus taitaa olla kaasulla toimivat jääkaappi, grilli ja keittolevy, joka tosin sekin on nyt juuri rikki. :D Mutta jotenkin se on juuri se juttu, kun kannetaan vesiä saunaan, lämmitetään tiskivesi hellalla, luetaan kynttilän (tai laten kohdalla otsalampun) valossa. Juuri sitä oikeata mökkielämää minulle. :)
Se on ihanaa.
Lauantaina rakas mieheni heitti minulle ehdotuksen jota ei tarvinnut kauaa miettiä: "lähdetäänkö mökille?". Kello oli jo aika paljon ja matka on kuitenkin aika pitkä, sillä meiltä ajaa mökille Mikkeliin semmoiset puolitoista tuntia suunnilleen, mutta päätettiin silti lähteä. Matka itsessään ei ollut ehkä mikään maailman ihanin. Pienempi oli jo tosi väsynyt mutta yritettiin kuitenkin saada pidettyä hänet hereillä. No, meillä muilla olikin sitten jonkin verran kestämistä. ;) Mutta perille päästiin ja olihan se sen arvoista. Mies lähti jo sunnuntai-iltana, me muut jäimme tiistaihin asti, jolloin ajelimme kotiin Lappeenrannan kautta.
Parasta mökillä on laittaa aamulla tulet hellaan. Juoda joka päivä iltapäiväkahvit. Lueskella lehtiä kun lapset pulikoi rannassa. Kokeilla uusia ruokia (suht alkeellisissa oloissa). Ihailla täysikuuta.
Meidän mökillä ei ole minkänlaista sähköä, ei juoksevaa vettä ja suurin mukavuus taitaa olla kaasulla toimivat jääkaappi, grilli ja keittolevy, joka tosin sekin on nyt juuri rikki. :D Mutta jotenkin se on juuri se juttu, kun kannetaan vesiä saunaan, lämmitetään tiskivesi hellalla, luetaan kynttilän (tai laten kohdalla otsalampun) valossa. Juuri sitä oikeata mökkielämää minulle. :)
sunnuntai 20. heinäkuuta 2014
Puuhakas päivä!
Tänään on ollut todella puuhakas päivä! Tuntuu että olen saanut jotain aikaankin! :D
Aamulla päätin että nyt vihdoin laitetaan terassin ehostus alulle. Minulla on (sinnekin! :D ) kaikennäköisiä suunnitelmia, mutta niitä ei voi toteuttaa ennen kuin lattia on ehostettu. Terassi on rakennettu n. 6 vuotta sitten ja häpeäkseni tunnustan että silloin asennetuja terassilautoja ei ole hoidettu millään lailla sen jälkeen...
Ensin lakaisin ja pesin terassin, ja jäin odottelemaan puoltapäivää että kaupat aukeaisi... ;) Mies kävi sitten hakemassa harmaata vesiohenteista öljyä ja minä kääräisin hihani ja ryhdyin hommiin! Tai no, bikineissä touhusin kun oli aika lämmin... ;) Onneksi mies osti pensseliin myös jatkovarren niin ei tarvinnut koko terassia polvillaan maalata, vaikka sitä ei olekaan kuin 11m2.
Tykkään tuosta tummemmasta pinnasta kovasti, tosin toisen kerroksen tuo vaatii, sen verran laikukkaalta nyt päivän kuivuttuaan se näyttää. Mutta ei se mitään, huomenna toinen kerros ja eiköhän se ole siinä! Ennen - jälkeen -kuvissa muutosta ei niin hirveästi kyllä näy, mutta livenä muutos on kyllä melkoinen. Äsken nappasin vielä kuvan tänhetkisestä tilanteesta, ja siinä näkyy että on vähän laikukasta.
Kun olin saanut homman valmiiksi suunnattiin koko porukka läheiselle uimarannalle. Oli ihana vaan olla rauhassa, katsella lasten touhuja ja itsekin polskia! :) Ranta on tosi suosittu, kauempaakin köy porukkaa vaikka se on tosi pieni. Kivasti kuitenkin aina mahdutaan.
Illalla vielä tein hilloa jääkaappin pariksi päiväksi "unohtuneista" mansikoista ja siitä inspiroituneena paistoin iltapalaksi lettuja!
Erittäin onnistunut päivä siis kaikin puolin! Näitä lisää! :)
Laura
P.s. Mä en kyllä tykkää tällä padillä postailusta, vaikka tämä aika helppoa ja kätevää onkin. Mutta nää kuvat.. :/
torstai 17. heinäkuuta 2014
Reikä seinässä
Kylläpä voi ihminen pienestä tulla onnelliseksi. :D Nimittäin yhdestä reiästä seinässä. Se nimittäin tarkoittaa sitä, että remontti on _viimein_ polkaistu käyntiin. Ei välttämättä vielä mitenkään hirveän aktiiviseksi, mutta kuitenkin! Jei! Ja lisä-jein aiheuttaa se, että vaikuttaisi siltä, että seinän takaa paljastui sitä mitä toivottiin: hirret oikeissa paikoissa, eli tarpeeksi kaukana toisistaan sille, että portaat saataisiin rakennettua niiden välistä! Täytyy vielä puruja kaivella, ettei alla mene toinen kerros toiseen suuntaan, mutta tosiaan nyt näyttää hyvältä!
Mutta sitten kyllä mua harmittaakin aika lailla yksi juttu. Nimittäin se, että meidän läppäri on tainnut nyt tulla tosiaan tiensä päähän. Eilen käynnistin koneen n. viisi-kuusi kertaa, kun yritin tehdä postausta viikonlopun ja alkuviikon kuulumisista. Sain kuvat ladattua koneelle - kone sammui. Sain netin avattua - kone sammui. Sain postauksen kirjoitettua - kone sammui. Rupesin lataamaan kuvia (luojan kiitos blogger tallenta automaattisesti) - kone sammui. Kokeilin vielä - kone sammui. No, onneksi kaikki muut paitsi tämän heinäkuun kuvat on muuallekin tallennettuina, muutamia juttuja pitäisi sieltä vielä sieltä saada ja uskonkin että se onnistuu. Harmittaa vaan kun ei tällä ipadillä ole sama asia blogata. Mutta, katsotaan miten homma etenee. :) Julkaisen tekstit sitten kun se onnistuu, eihän ne sinänsä vanhene. ;D
Kohta taidan mennä omatoimisesti kurkkimaan vielä reikään. Remonttimieheni kun vetelee tuolla sikeitä yövuoron jälkeen... ;)
Laura
lauantai 12. heinäkuuta 2014
Se aika vuodesta
Eilen tuli pakastettua ensimmäiset viisi kiloa mansikoita. Tai no, voipi olla että pakkaseen päätyi vain neljä kiloa, sen verran tuli verotettua kuormasta... ;) Mutta tälleenhän ne onkin parhaita, tuoreina. <3 Ensi viikolla ajattelin vielä toiset viisi kiloa pakkaseen laittaa. Sesonki onkin juuri nyt. Viljelijä kertoi että ensi viikko olisi vielä hyvää aikaa, ja hänhän se varmaan parhaiten asian tietääkin.
Enimmäkseen oli Polkaa mutta sain laatikkoon päälle myös Flairia ja sitä aion kyllä laittaa loput marjat jos vaan on saatavilla. Oli kyllä makea ja sisältäkin punainen marja! Pikkusiskokin veteli mansikkaa aika lailla, kuten paidastakin näkee. ;)
Laura
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)