tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013

Joulun aika on mennyt taas vilahtaen ohitse, katseet kääntyy kohti uutta vuotta! Tässä vielä vuosi 2013 kuvina, kuten varmaan monessa muussakin blogissa näinä päivinä. ;)


Tammikuu on mennyt kuvista päätellen hyvinkin vauvaisesti. Olen myös leiponut: brownieseja, leipää, muffinsseja, pullaa, mutakakkua... :D (hyvää karkittoman tammikuun kiertelyä.. ;) )



Helmikuussa ihmeteltiin aurinkoa ja pitkiä varjoja, sekä pikkuhiljaa liikkumaan lähtevää pikkusiskoa.  


Maaliskuussa hommasin "jatkopalan" takkiin niin saatiin ulkoiltua näinkin. Oli huomattavasti helpompaa olla luistelukentän laidalla tai pyllymäen juurella kun vauva joka ei jaksanut aina pelkästään kurkkia vaumuista pääsi mukaan. (tälläisen vähän vastaavan kuvan oli se joku blogistani varastanut, että jos tulee jossain vastaan niin tiedätte kenen se on...)



Huhtikuun kuvat on varmaan suurin osa napsittu kännykällä, sillä koneelta ei niitä yhtäkkiä löytynyt. Toukokuun kansiossa oli kuvia koulun (ja eskarin) maastojuoksukisoista, mutta luulen että ne on olleet huhtikuun puolella (kotimatkalla kuvasin kuinka vaarallinen tämä poikani koulutie oikein onkaan, matka ei vaan ihan riitä ja koululiituohjelma on sen turvalliseksi määritellyt niin ei saa kuljetusta, onneksi on appivanhemmat jotka pääasiassa kuskaa...)


Toukokuussa onkin sitten kuvattu vaikka mitä:  äitienpäiväreissua, koulun pientä risteilyä johon eskaritkin saivat osallistua, kouluunsiunaamiskirkkoa...ja sitä arkeakin toki. :)


Kesäkuussa osallistuin erään toisen tapahtuman yhteydessä järjestettyyn Avoimet pihat -tapahtumaan, josta kuvia löytyykin tämän blogin ihkaensimmäisestä postauksesta. Minulla oli tapahtumassa myös pieni pop up -kahvila, josta kuva yllä. Oli tuulinen päivä, joten myyntiartikkelien lappuset olivat koko ajan lähdössä lentoon, kuten kuvasta näkyy. ;) Oli todella kiva tapahtuma!


Heinäkuussa tehtiin pieni lomamatka pääkaupunkiseudulle. Käytiin Lintsillä, yövyttiin hotellissa ja seuraavana päivänä sitten mentiin Korkeasaareen. :)
Heinäkuussa juhlittiin myös useampia synttäreitä (omani mukaanlukien) ja yksiä häitäkin.


Elokuussa on tullut räpsittyä vain semmoisia kuvia, joista ei oikein tänne ole. Maalasin portaikkomme seinät, ihmisiä kävi kylässä, makailtiin näköjään olkkarin lattialla koko perhe. :D Ensiaskeleetkin koettiin elokuun alussa, tytön ollessa päivälleen 10kk vanha.
Syyskuussa on kuvailtu kävelyharjoituksia, ja on ollut aurinkoista, ainakin kuvauspäivinä. Orvokki rupesi kukkimaan uudelleen. Oltiin pihalla. :)


Lokakuussa juhlittiin lasten synttäreitä. Heillähän on siis päivää vaille 6 vuotta ikäeroa. ;) Pojalle järjestettiin Minecraft -teemaiset kaverisynttärit ja yhteiset synttärit, joihin kutsuttiin sukua ja kummit, oli metsäteemaiset. Ihailtiin ja kuvailtiin myös kaunista ruskaa.


Marraskuussa onkin sitten ollut vilinää ja vilskettä. On alettu valmistautua jouluun, käyty Porvoossa joulun- ja näyttelynavajaisissa, leivottu, laitettu kotia, ommeltu..kaikenmoista! :D


Ja nyt ollaankin jo joulukuun lopussa. Tästä kuusta on päällimmäisenä mielessä lumettomuus. Tänään kävelyllä ihmettelin pajunkissoja. Uudenvuodenaattona! Mutta, tänä vuonna näin! :)

Me ollaan nyt aattona ihan vain kotona. Koirat on otettava sisään, eikä niitä voi jättää keskenään. Oli tarkoitus olla ihan oman perheen kesken, mutta toinen siskoni soitti ja ovatkin tulossa nyt sitten meille. Mukavaa! :) Nyt täytyykin mennä järjestelemään tarjoiluja ja muita. Palataan niihin ensi vuonna! ;)

Ihanaa ja turvallista uudenvuodenaattoa teille kaikille! :)

Laura

maanantai 23. joulukuuta 2013

Ajatuksia aatonaattona

Viime päivät - ja vissiin koko joulukuu - on ollut mulle vähän "vaikeeta" aikaa. Tai olen huomannut että "pitäis sitä ja pitäis tota" ja "miksi näin, miksei noin". Monet ihan turhia juttuja, mistä lapsille sanoo että turha tommosesta on natista kun sille ei minkään voi, mutta itse sitten masistelee sitä ettei ole lunta jouluna. No voivoi, kun oikeesti asiaa ajattelee. Sille ei. voi. minkään.



En ole jaksanut siivota hulluna, perussiistiä on, mutta kun "se ei riitä". Miksei? Ja olen siitä kehittänyt syyllisyyttä itselleni, että olenpa laiska ja saamaton. Samalla olen kuitenkin tehnyt karamelleja, sinappia, joululeivonnaisia, taitellut tähtiä ja rasioita, ja ennenkaikkea pyörittänyt arkea. Että ehkä mä en ihan täysin saamaton laiskimus sitten olekaan.

Eilen oli väsyttävä päivä. Esikoinen hyppi seinille jännitystä ja kuopus itkeskeli kurjaa oloaan. Olis pitänyt siivota ja sitätätätota, mutta en jaksanut. Pimeys ja harmaus väsyttää. Illalla lähdin kylämme kirkkoon Kauneimpia joululauluja laulamaan ja kuuntelemaan. Monena vuonna on pitänyt mennä mutten ole ehtinyt. Nyt ajattelin että ihan sama vaikka siivous kärsii. Odotukset olivat tosi korkealla, joten olo ei ollut mikään kovin euforinen kirkosta palatessa. Mukavaa oli kyllä, ei sillä mutta tunnelmalta odotin enemmän. [Hämyistä kirkkoa ym.] Silti oli ihana hiljentyä hetki, kuunnella sanoja kerrankin ja olla vaan. Hyvä että menin.

Nyt olen sitten siivoillut ja laittanut kotia, vienyt muistamisia ystäville, pakkaillut lahjoja... Kuusi odottaa pieniä koristelijoita. <3 Pikkusiskokin oppi sopivasti näin joulun alla uuden sanan: "tottu", eli tonttu. <3
Tänään siis vielä koristelua. Aatto ollaan minun vanhemmilla ja joulupäivä miehen. 

Ihanaa aatonaaton iltaa! Jos jotain ette saa valmiiksi niin ei se haittaa. :)

Laura

lauantai 21. joulukuuta 2013

Jouluvieminen



Kaikkihan rakastaa tuoretta leipää, eikö? Tässä ohje todella helppoon ja to-del-la maistuvaan leipään. Aikaa tämä vie, eli ei kyllä ole mikään pikaohje. Mutta vaivaa tästä ei juurikaan ole. Kyseessä on siis Kattilaleipä, eli No-knead-bread. Ohjeen bongasin kaverin facebook -seinältä, se on alunperin täältä.

Kattilaleipä

7,2dl vehnäjauhoja
2tl suolaa
1/4tl kuivahiivaa
3,6dl vettä

Sekoita kulhossa kuivat aineet ja lisää vesi. 
Sekoita aineet ja jätä kelmun alle huoneenlämpöön 12-18 tunniksi.



Taikinan pitäs nyt kuplia (tai sitten ei, tätäkin olen kuullut). 
Kaada se jauhotetulle alustalle, ja painele siitä ilmat pihalle. Taittele taikina reunoilta keskelle muutamaan otteeseen, samalla voi painella ilmaa pois.


Laita keittiöliina leipäkoriin ja jauhota se. 
Aseta taikina koriin, peittele ja anna kohota vielä 2 tuntia.


Kahden tunnin kuluttua laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen,
ja laita uuniin kattila. Kun uuni on valmis, tipauta taikina kattilaan, laita kansi päälle 
ja kattila uuniin. Ei ole väliä miltä leipä nyt näyttää. 

Paista n.25-30 min. kansi päällä, ota sitten kansi pois ja paista vielä n.15-25 minuuttia, riippuen uunista. Leipä on valmis kun se kumisee kauniisti pohjasta koputtaessa.



Anna leivän jäähtyä hetki ritilällä ja nauti! Samalla vaivalla [jos nyt mistään "vaivasta" voi edes puhua!] tulee kerralla kaksikin leipää, joista toisen voi vaikka viedä ystävälle. :) Itse paketoin leivän paperipussiin, johon ensin leimasin joulutervehdyksen.


Tänään ollaan sitten 3/4 perheestä virallisesti lomalla. Aamulla oltiin kaksin isoveljen kanssa koulun joulujuhlassa. Pikkusisko ja iskä jäi kotiin, koska tyttö on vähän kipeä ja toisaalta ei olisi varmaan jaksanut juhlaa seurata muutenkaan. Minähän tietenkin olisin halunnut koko perheen paikalle, mutta totuus on kuitenkin että parempi tämä oli näin. Yksi kaverikin sanoi, että ei pikkusiskolle vielä tästä jää sillälailla muistojakaan. Totta. :) Mutta olipahan kiva joulujuhla esityksineen ja äidin sydäntä lämmittää ekaluokkalaisen hieno todistuskin! 

Mukavaa lauantaita, täällä alkaa nyt siivoustalkoot! ;)

Laura





 

tiistai 17. joulukuuta 2013

Huh ja joulufiilis?




Viime päivät on olleet aikamoista haipakkaa, niin fyysisesti kuin henkisestikin. On ollut rymsteerausta, leipomista, sinapin vääntöä, Porvoon ja Ikean reissua (kiitos vieläkin reissuseurasta K <3 ), joulumyyjäisiä, pirun aikaisia aamuja eroahdistuneen lapsen kanssa, piparikoristeen koristelua ja sen viimehetken hajoamista kasaamisvaiheessa, lapsen lääkärintarkastusta ja kuulemma tänään tulee täitiedote koulusta... (Sanoi terkka siis aamulla siellä tarkastuksessa) Tänään ohjelmassa on jouluostokset miehen kanssa, joten kuopus meni jo aamulla anoppilaan -> mulla hetki aikaa blogin päivitykselle. :)



Niin ja eipä se nyt ajastakaan pelkästään ole ollut kiinni, jotenkin on vaan ollut semmoinen möllikkä-olo pari viime päivää ettei ole jaksanut blogia miettiä. Tai miettiä kyllä muttei toteuttaa. Täällä on tullut vettä ja asteita pari plussan puolella, joten järkyttävän liukkauden lisäksi maisema on musta ja masentava. Joulufiilis on ollut kadoksissa sunnuntai-illasta saakka ja sitä kovasti yritän metsästää, toistaiseksi hieman huonolla menestyksellä. ;) Asennekorjausta vaatisi vissiin. Yritin askarrella niitä jokapuolella näkyviä tähtiä, mutta ensin materiaali oli liian ohutta ja sitten liian paksua, joten jälki ei ollut mitenkään silmiä hivelevä. ;)

Mutta että näin. Elossa ollaan ja joulua[/fiilistä] ootellaan. :D

Laura

p.s. Kuvissa näkyy aivan mahtavan ihana arvontavoittoni Uuden kuun Emilian blogista, jonka Mrs. Jones oli lahjoittanut. Kiitos vielä sinnepäin! Kuten näkyy, kuvia ei ole millään lailla "stailattu", vaan kuvat napsaistu heti kun täytteen sain rahiin "sullottua". Lapset omi rahin heti omaksi pallikseen. Mikäs siinä! :) Koitan tehdä tästäkin oman postauksen vielä joskus... ;)

Ekassa kuvassa aivan i-ha-na Kattilaleipä. Ohje löytyy googlettamalla, mutta laitan sen vielä tännekin kunhan ehdin. :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Arvontavinkki

Pikaisesti vaan tulin vinkkaamaan arvonnasta ihanaisen Jennin Keski. -blogissa! <3



Mun ihan mieletön arpavoittoni taitaa olla lähipostissa ja ajatuksesta inspiroituneena koitan kovasti rymsteerata täällä. :D Hommaa hankaloittaa se, että mies (=vahvemmat apukädet) on vielä töissä ja töiden jälkeen lähtee pian asioille ja hiukkasen sekin ettei pikkusisko suostunut päiväunille [mikä toisaalta tarkoittaa aikaisempia yöunia, I hope ;) ], mutta onneksi isoveli tuli äsken koulusta ja lapset viihtynevät hetken keskenään alakerrassa. Takas hommiin siis, hop hop!

Laura

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Vain hyviä viboja

Käytiin eilen perheen kesken käsityöläismarkkinoilla vanhassa tehdasmiljöössä. "Käytiin" oli just oikea sana, nimittäin pienin sai kohtauksen - nälkä ja harmitus kun kaikkea ei saanut räpelöidä - ja vierailusta tuli piipahdus. Terkkuja vaan kaikille jotka tunnistaa! :D



Ehdin kuitenkin pikkuostokset suorittaa, Retro Elli -nimiseltä kauppiaalta ostin tämmöisen hauskan pikkutaulun tuomaan pelkästään hyviä viboja meidän perheelle. :) Pääsi ruokailuhuoneen kaapin päälle. Illalla otetut kuvat on taas tosi pimeitä...

Rakennuksessa oli myös entisen opiskelukaverini mainostoimisto, jossa hän myi myös kädentuotoksiaan, ja ostinkin 17-vuotiaalle kummitytölleni tämän upean heijastimen. Toinen puoli on nahkaa, tykkään tosi paljon!

Tänään ollaan taas menossa sinnepäin [joulukonsertti!] joten ajattelin pyörähtää paikalla uudelleen - itsekseni - mikäli ehdin! ;) Leppoisaa 2. adventtia!


Laura

lauantai 7. joulukuuta 2013

Jouluinen omena-kanelikakku


Eilen tarjosin siis tätä ihanaa omena-kanelin ja piparin makuista kakkua ystävälle lapsineen. Ja vaikka nyt itse sanonkin niin kakku onnistui yli odotusten! Inspiraation kakkuun sain Belle Baie -blogin tästä ohjeesta. (Oli muuten ihan uusi tuttavuus tuo blogi minulle, mutta aivan mahtavia leipomuksia tuolta löytyy, vau!)
Juustokakuksi en omaani kutsu, kun ei siinä ole kuin yksi purkki tuorejuustoa.


Jouluinen omena-kanelikakku

200g piparkakkuja
75g (laktoositonta) margariinia 

5 liivatetta
200g maustamatonta (laktoositonta) tuorejuustoa
250g (laktoositonta) vaniljarahkaa
200g omena-kanelimarmeladia
4dl (laktoositonta) vispikermaa
1dl sokeria
1dl mehua (tai vaaleaa glögiä, 
itse käytin granaattiomena-vadelmamehua) 

Murskaa keksit ja sekoita keksimurut ja sulatettu rasva. 
Painele muruseos irtopohjavuoan pohjalle ja hieman reunoille.
Laita jääkaappiin odottamaan.
 Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
 Sekoita tuorejuusto, rahka ja marmeladi kulhossa.
Vatkaa kerma kuohkeaksi toisessa kulhossa.
Kuumenna mehu ja lisää siihen pehmenneet liivatteet. 
Sekoita hyvin ja anna hieman jäähtyä, ja sen
jälkeen kaada liivateseos ohuena nauhana rahkaseokseen koko ajan sekoittaen.
(itse käytän sähkövatkaimen ihan hitainta tehoa, sillä muuten ei kädet riitä ;) )
Kääntele lopuksi kermavaahto seoksen joukkoon, ja kaada täyte pohjan päälle.
Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, tai seuraavaan päivään.

Ennen kuin irrotat kakun vuoasta, pyöräytä veitsellä reunan ympäri. 
Koristele haluamallasi tavalla ja nauti!


Siinäpä se, todella herkullinen kakku. Ystäväni sanoi että kakku ei ollut liian makea, mikä on tavallaan aika jännä juttu (mutta totta!) kun miettii mitä täytteessä on. ;) Ensi kerralla taidan lisätä hivenen kanelia täytteeseen, voisi maistua vähän enemmänkin se. Ja tosiaan, tätä teen varmasti toiste!

Leppoisaa lauantai-iltaa! :)

Laura

p.s. Tänään käytiin käsityömarkkinoilla, niistä vähäsen huomenna.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivänä

Kynttilät asetettu paikalleen odottamaan iltaa...


[...ja siirretty takaisin turvaan liian uteliaiden sormien ulottumattomiin.. ;) ]


Jouluinen hyydykekakku koristeltu päivän värikoodin mukaisesti odottamaan vieraita. Ohje tulee myöhemmin itsellekin muistiin, mutta kakussa maistuu piparkakku sekä omena ja kaneli. Herkkua!
Ulkona on satanut lunta koko päivän, ja sade lisääntyy koko ajan. On todella hämärää, yläkuvien tyttönen ei taivu päiväunille ja tätä äitiä meinaa vähän väsyttää, mutta silti tunnelma on jotenkin seesteinen. Tykkään. :)

Hyvää itsenäisyyspäivää Sinulle! :)

Laura

tiistai 3. joulukuuta 2013

Glögin kaverit



 Tein tänään "koevedokset" äitini huomisiin näyttelynavajaisiin. Äiti pyysi siis leipomaan jotain suolaista piirakkaa joka olisi helppo syödä sormin, mutta olin huomannut jossain lehdessä (selvisi, että Unelmien Talo&Koti -lehdessä, kun aloin pläräilemään) kivan ohjeen pikkusuolaisille. Pitihän niitä sitten kokeilla ja vähän soveltaakin toki. ;)



Olen siis vähän muunnellut ohjetta, mutta toinen versio on lähes identtinen alkuperäisen kanssa. Ensin sulatetaan lehtitaikinalevyt ja leikataan suht ohuita siivuja punasipulista, artisokan sydämistä, kirsikkatomaatista ja aurinkokuivatusta tomaatista.

Versio1: Leikkaa sulanut lehtitaikinalevy 8 osaan, pistele haarukalla ettei kohoa ihan niin paljon. Sipaise jokaiselle palalle ohuesti punaista pestoa (minä käytin Lidlin paprika-ricottapestoa), laita palalle jotain aiemmin viipaloiduista aineksista. Ripottele päälle hieman juustoraastetta, tuoretta rosmariinia ja sormisuolaa. Paista 225 asteessa alatasolla n. 9minuuttia, kunnes pinta saa väriä.

Versio2: Tee muutoin samoin kuin versio1, mutta sipaise peston sijasta hunajaa äläkä laita juustoraastetta. Tämä siis lähempänä alkuperäistä ohjetta, kasviksia olen lisännyt. (Tosin alkup. ohjeessa on mainittu tarpeissa hunaja, mutta itse ohjeessa ei lue mihin sitä tulee. ;) Päättelin että kasvisten alle.. )

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Helposti valmistuvia, täydellisen kokoisia suupaloja (avajaisiin tai) mihin tahansa illanistujaisiin glögin kaveriksi! Suosittelen! :)

Laura

p.s. lautasliinat ja keittiöpyyhe löytyivät Clas Ohlsonilta, aika kivoja ja edullisia mielestäni! :)

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Juhlapäivä

Meillä 1.12. on juhlapäivä, jota ei hirveän ihmeemmin kuitenkaan yleensä juhlita. [salaperäistä, eikö? :D ] Tänä vuonna sattui sitten vielä 1. adventti samalle päivälle. :) Aamu alkoi riisipuurolla ja jouluradion virittämisellä ja kaiken kruunasi ikkunasta näkynyt lumisade.




Päivällä koristeltiin isoveljen kanssa perjantaina leivotut piparit. Leivoin myös joulutortuista vähän juhlavampia ja "poliittisesi korrekteja"... ;) Oli vähän enemmän kyllä työtä, mutta olivatpa kauniita. Muistin myös ottaa pakkasesta perjantaina leipomani gluteenittoman kinkkupiirakan. Ja vieraat saivat tulla. :) Ihan vaan omat vanhempani ja appikset.

Nyt talon on vallannut rauha, ainakin täällä alakerrassa. Yläkerrasta kuuluu kyllä kolinaa, muu perhe siellä kolistelee. Minä latailen kuvia koneelle (oltiin eilen Porvoossa <3 ) ja kurkistelen teidän muiden adventtitunnelmia. :)


Laura

torstai 28. marraskuuta 2013

Äidiltä tyttärelle

 

Meillä on olohuoneessa hyllyllä muutama "aarre" omasta lapsuudestani. Keinuhevonen ja vanha maatuska (sekä myös uusi maatuska), jotka isäni on tuonnut venäjänmatkoiltaan [tietääkseni]. Isäni on aikoinaan (ja matkustaa edelleen nyt eläkkeellä ollessaan) matkustellut työnsä puolesta itänaapurissa, joten meillä on ollut jos jonkinlaista venäläistä esinettä kotona, sillä isä sai usein lautasia, kuppoja ja kaikennäköistä muuta lahjaksi reissuillaa, ja toki osti jotain aina itsekin. [Nyt toivon että tulevat reissut tuottavat meille tsaikka -laseja tuliaisiksi... ;) ]  

Nuo lelut on jo aika huonokuntoisia, mutta kun pikkusisko tänään osotteli niitä niin ajattelin että täytyyhän hänenkin saada niillä leikkiä. :) Kyllähän ne jonkin aikaa jaksoivatkin kiinnostaa, ennen kuin matka taas jatkui. Jännä juttu muuten tuo, että kun isoveli oppi kävelemään vasta yli 1v2kk iässä, niin hän oli huomattavasti rauhallisempi ja "paikallaanpysyvämpi" myös sen jälkeenkin. Pikkusisko lähti kävelemään ilman tukea 10kk päivänään eikä montaa hetkeä paikallaan pysy. Näillä meidän lapsilla muuten pitää hyvin paikkansa se että "puhe jää jalkoihin", sillä poika oppi puhumaan todella reilusti alle vuoden ikäisenä, taisi olla jotain 8kk kun ensimmäiset sanansa sanoi (ja siitä se pälätys sitten jatkui, äitiinsä tullut ;D ) mutta tyttö ei vielä paljoa pukahda, nyökyttelee vaan. :)

Niin ne on erilaisia, lapset. :)

Laura

p.s. Oma koti onnenpesä -blogissa on ihana arvonta! :)



tiistai 26. marraskuuta 2013

Hrrrrr....vihdoinkin!

Tänään täällä meillä on ollut ensimmäinen päivä tänä syksynä että voisi oikeastaan jo puhua talvesta! :) Aamulla mittari näytti melkein -7 astetta, yöllä oli kuulemma ollut -10, kertoi yövuorolainen herättyään. Hrrrr...mutta kyllä sitä jo oikeastaan kaivattiinkin. :)




Kävin n. tunti sitten sytyttämässä kynttilät ulos ja nyt siellä on jo pilkkopimeää. Pimeä tulee kyllä nopeasti!
Virittelin sisällekin tuikut palamaan, kohta laitetaan takkaan tuli. :)

Lämpöä iltaan! :)

Laura

maanantai 25. marraskuuta 2013

Remppasuunnitelmia, iiks!

Meillä on kohtalaisen suuret remppasuunnitelmat tällä hetkellä. Talossamme on siis kaksi makuuhuonetta yläkerrassa, sekä lähestulkoon hukkatilana yläkerrassa tila johon portaat tällä hetkellä tulee. Jotta saisimme yläkertaan yhden todella kaivatun makkarin lisää, täytyy portaita siirtää eikä oikein muuta paikkaa ole kuin olohuoneseen takan viereen. Ja koska tilaa on aika vähän ollaan päätymässä kierreportaisiin... En ihan kauhean innostunut asiasta ole, ne ei kuitenkaan maailman turvallisimmat ole... Mutta koska portaat tulee mihin tulee ja niiden pitäisi päätyä yläkerrassa tiettyyn suuntaan niin tällä hetkellä näyttää siltä, että kierreportaat ne on.



Kauniithan ne on, ei sillä, mutta entäpä käytännöllisyys ja ennenkaikkea turvallisuus lapsiperheessä..? [ahdistus] Ylläolevassa kuvassa portaat on kapeammat kuin mitä meille tulisi.



No, ei siinä kaikki suunnitelmat, ei ollenkaan. Olohuoneessa pistetään sitten samalla kaikki pinnat uusiksi: seinät, lattia ja katto. Seinissä on nyt lastulevyt, siis jotain niin kamalaa ettei sanoin pysty kuvailemaan. Toinen kamala asia olkkarissa on muovimatto lattiassa. Eikä ole siis kyse mistään näistä uusista muovimatoista, tämä on laitettu joskus varmaan 70-luvulla. Uh! Joten voitte kuvitella että odotan into pinkeänä tätä remonttia. Joo, tiedän että tulen vielä mooooonen monta kertaa kiroamaan koko remontin mutta...uutta pintaa, jeeeeeee!! 
Seiniin haluan siis tapettia, ainakin muutamalle seinälle jos ei kaikkiin. Tapetin valinta tulee olemaan vaikea... Mutta jotain ylläolevien tapettien suuntaista varmaankin. 
Lattiaan tulee mitä luultavimmin ihan vaan laminaatti. Myös nämä uudet joustovinyylit ja vinyylikorkkilattiat kiinnostaa. Lankkulattiasta toki haaveillaan, mutta luulen että nyt tyydytään vielä laminaattiin. Ehkä. Muovimaton alla piilee luultavimmin lankut, mutta ne on kuulemma katkottu joskus vesiputkien laiton takia joten niitä ei voi noin vaan kaivaa esille. Harmi.
Kattoon ihan "vaan" valkoiset paneelit.


Remppalista jatkuu. ;) Eli yläkertaan täytyy sitten tehdä aikamoisen kattava remontti. Siellähän on tällä hetkellä valmiina vain meidän makkari, joka tehtiin silloin kun laajennettiin. Isoveljen huoneessa ja huoneiden keskellä olevassa "välihuoneessa" (johon rappusten pitäisi tulevaisuudessa sitten johtaa) täytyy lattiaa madaltaa [mikäli lattian alla olevat lankut ovat "oikein" päin, kääk]. Todella toivon että ovat, sillä huonekorkeus noissa huoneissa on ehkä 2m nyt.... Isoveljen huoneeseen tulee sitten tietysti uudet seinät, lattia ja kattokin ehkä. Tapettia ja laminaattia, luulen. Pikkusisko saa varmaan meidän nykyisen makkarin. Sielläkin olisi kiva vaihtaa tapetit, mutta ne on suhteellisen uudet ja kauniitkin niin ne varmastikin jää. Aiemmin mainittu  "hukkatilahuone" muuttuu sitten vanhempien makkariksi, sillä sieltä on kulku parvekkeelle. Seiniin tapettia ja maalia, lattiaan laminaatti. Huoneessa on kylmät varastot molemmilla sivuilla ja toinen niistä puretaan ja toinen täytyisi jollain lailla eristää. Onpa toiveissa vessakin ylös, saa nähdä toteutuuko. 




Ja sokerina pohjalla; keittiöremppa! Tätä en itse osannut edes toivoa, sillä meidän keittiö on ihan ok. Mutta miespä heitti että sekin rempataan ja kyllä, sopii mulle! :D Meillä on tällä hetkellä valkoiset puuovet, joten toisaalta jokin muu väri (musta tai harmaa) houkuttaa, mutta toisaalta keittiö on melko pimeä, niin musta taitaa olla jotensakin rajattu pois. Tasot kuitenkin haluaisin mustina, kivitaso olisi kiva mutta luultavasti ei mahdu meidän budjettiin. Seiniin tapettia, ihana olisi tietenkin saada hirttä esiin, mutta katsotaan sitten rempan edetessä. Lattia on laajennusrempan aikaan vaihdettu laminaattiin, mutta luultavasti se vaihtuu samaan mikä olohuoneeseen tulee.

Mut että näin. Tuntuu että käytännössä kaikki menee uusiksi, ei jää kuin ruokailutila ja khh koskematta, sekä se meidän makkari. Niin joo ja kylppäri, mutta sekin rempataan sitten joskus kun saadaan pesutilat ulkosaunan yhteyteen. Remontti alkaa näillä näkymin joskus vuodenvaihteen jälkeen, joten nyt on korkea aika pistää suunnittelumyssy tosi tiukasti päähän. Jännää! :)

Laura