torstai 24. syyskuuta 2015

meiän hoodeilla









Tänään oli niin kaunis ilma, että iltapäivällä oli ihan pakko lähteä vähän kävelylle haistelemaan syksyä. Ei kyllä oikeastaan syksyltä tuntunut, jos silmät sulki, niin lämmin oli että! Varmaan jotain lähempänä 20 astetta! Lämmin tuuli kyllä vähän viilensi ilmaa, mutta hyvin pärjäsi ilman takkia. Otin kameran mukaan ja nappailin kuvia täältä meidän hoodeilta, tässä murto-osa. ;)

Siinä samalla sitten mietin kuinka aika tarkalleen kolme vuotta sitten lampsin näitä teitä ja odotin että pikkusisko haluaisi jo maailmaan. Laskettu aika oli jo ylitetty eikä kyllä mitään merkkejä ilmassa näkynyt. Aika samantapaisia kuvia napsin silloin, voi kun voisinkin tähän linkittää ko. postauksen... Etsin kuitenkin tuolta aiemmasta blogista tekstin jonka kirjoitin 28.9.2012 ja laitan sen tähän:

"Kun aika mataa

Vielä ollaan täällä, "yhdessä koossa" niinkun sanotaan... Lasketusta ajasta on nyt viikko ja päivä, alan olla todella väsynyt kun öisin en oikein saa nukuttua. Viime yönäkin valvoin n. kahdesta-puoli kolmesta ehkä puoli kuuteen, nukuin tunnin ja torkuin tunnin odottaen oman herätyskellon soimista. Olo onkin sen mukainen...

Enkä tahtoisi valittaa, niin moni olisi kovin mielellään asemassani nyt. Olen lukenut iltalukemisena nyt "Ei kenenkään äiti" -kirjaa. Ei mennyt tämä meidänkään "pikkukakkosprojekti" kuten strömsössä (vaikka toi sanonta vähän ärsyttääkin, niin kulunut. ;) ) vaan pakkasukkoa/akkaa tässä odotellaan. Monet kirjan tunteista on siten tuttuja, ei kaikki kuitenkaan. No, menemättä siihen sen enempää, olen niin kiitollinen että tässä ollaan vaikka eteenpäinkin voitais jo mennä... ;)

Olen yrittänyt käydä kävelyllä aamupäivisin (tänään en jaksanut) ja yhtenä päivänä oli kamerakin mukana. Kuvat voisi kyllä olla vaikka tältäkin päivältä, niin harmaata (ellei jopa "kuvauspäivää" harmaampaa) tuolla on.

Nyt taidan painua takaisin sohvalle odottelemaan milloin mahdollisesti pieni haluaa maailmaan tulla. Ensi viikolla viimeistään, se nyt on varma. :)

Voikaa hyvin, ens kerralla varmaan jo vauvauutisia... ;)"

Semmosia mietteitä ollut silloin. Kuvat muuten hyvin samankaltaisia, mutta aika harmaita. Ja omenoita näemmä ollut puissa hurjasti. En sitä kyllä muista enää. Ajatella, että tuostakin on jo kolme vuotta aikaa, ensi viikolla juhlitaan pikkuneitiä ja isoveljeäänkin. :)

Hiljaista on ollut blogissa, tai tämmöistä verkkaista. En oikein osaa tarttua nyt mihinkään. Enkä oikein tajua, että ensi viikolla mulla alkaa työt ja typykkä aloittaa tarhassa. 12 päiväisenä, kiitos anopin. :) Mutta sitä ennen on tiedossa risteily ihan naisporukassa, järjestöristeilyä nääs. ;) Tämä on ehkä vähän nyt hassussa saumassa, mutta ilmottauduttu on jo kauan ennen näitä tän hetkisiä kuvioita, nimittäin huhtikuussa! :D Pohdin tässä ottaisinko kameraa mukaan...jotenkin tuo järkkäri on niin kolho ettei jaksaisi raahat sitä laukussa reissussa. ;)

Ihanaa loppuviikkoa, me lähdetään kohta pikkusiskon jumppakerhoon! :)

Laura

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

juustokakkubrownies








Kummityttöni pyysi minua leipomaan synttäreilleen jotain suklaista. Googlettelin monta päivää mutta jotenkin mieluista ohjetta ei vain meinannut löytyä. (tai olisko ehkä niin että en osannut valita kaikkien mieluisien väliltä.. ;) ) Törmäsin sitten tähän ohjeeseen Wicked sweet kitchen -blogissa ja ajattelin tehdä näitä herkkuja. Olen tehnyt aiemmin juustokakkubrownieseja ja todennut ne erittäin herkullisiksi. No, jos leivonnaisessa on yhdistetty juustokakku ja brownies niin mitäpä muuta voi odottaa... :D Tein annoksen tuplana ja isompaan vuokaan, että varmasti riittää kaikille.. ;)

Törmäsin myös tässä yksi päivä instagramissa Belle and boo -leivontakilpailuun ja ajattelin sitten ottaa kuvat vähän niinkuin Belle and boo -hengessä. On kyllä niin söpöjä juttuja! Alinna kuva joka inspiroi tähän tarjoiluehdotukseen. :)

Juustokakkubrownies

brownie:
170g margariinia
230g suklaata (tummaa ja maito-)
3dl sokeria
4 kananmunaa
2dl jauhoja
2rkl kaakaojauhetta
ripaus suolaa
2tl vaniljasokeria

juustokakku
400g tuorejuustoa
2 keltuaista
n.1,5dl sokeria


1. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen. Vuoraa n. 20x40cm vuoka leivinpaperilla.
2. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, suola ja vaniljasokeri kulhossa. Rouhi suklaa karkeasti.
3. Sulata margariini ja suklaa (säästä hieman suklaata) vesihauteessa. Lisää sokeri ja kananmunat, sekoita.
4. Lisää kuivat aineet ja loppu suklaa ja sekoita sen verran että aineet sekoittuvat. Levitä vuoan pohjalle.

5. Sekoita kulhossa tuorejuusto, keltuiaiset ja sokeri. Tiputtele nokareita browniepohjan päälle ja vedä esim. lusikan varrella kuvioita taikinaan niin että taikinat hieman sekoittuvat ja saat kauniin marmori-kuvion leivonnaiseen.

6. paista uunissa n. 30-40 min. kunnes pinta alkaa kypsyä. Älä paista liian kauan ettei leivonnainen kuivu.
7. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja laita viileään mielellään seuraavaan päivään. Leikkaa lämpimällä veitsellä paloja.


Tänään siis juhlitaan 19-vuotiasta kummityttöä! Herkullista sunnuntaita!

Laura

maanantai 14. syyskuuta 2015

pörinää









Ilmat on olleet nyt muutaman päivän todella kauniit ja lämpimät. Lauantain kaverin synttärijuhlilla saatiin nauttia täydellisestä auringonpaisteesta ja enpä muista milloin olisin viimeksi pulahtanut luonnonveteen syyskuun puolessa välissä! Juhlat nimittäin alkoivat suopotkupallo-ottelulla [huh miten rankkaa, mutta hurjan kivaa!] ja matsin jälkeen osa meistä huuhtoi enimmät turpeet irti suolammessa. Eikä vesi ollut edes kovin kylmää!

Meillä on tuossa pihalla kultapiisku"pensa", jossa muutaman päivän on käynyt aikamoinen pörinä! Mehiläiset ja muut pörriäiset ovat ilmeisen huumaantuneita keltaisesta väristä ja lentelevät kukasta kukkaan. Myös perhoset ovat innostuneet kukista ja sainkin tässä yhtenä päivänä kivoja kuvia näpättyä niistäkin. Oli siellä vielä nokkosperhonenkin, mutta näköjään se ei linssin eteen eksynyt. Mutta neitoperhonen ja amiraaliperhonen olivat linssiluteina.

Tänään kävimme pikkusiskon kanssa tutustumassa päiväkotiin. Muutama tunti aamusella siellä vietettiin ja ensi viikolla menemme uudelleen. Vielä vähän tyttö aristeli muiden joukkoon menemistä, mutta onhan se aika ymmärrettävää. Uskoisin kuitenkin, että päiväkotiura lähtee ihan kivasti käyntiin sillä tyttö höpöttelee asiasta päivittäin.
Sain myös itseni ilmoitettua avoimen yliopiston opintoihin ja vähän tuossa jo ehdin katsella kursseja. Saa nähdä miten opinnot etenevät kun tässä vielä työpätkäkin kohta alkaa... kääk. :D

Laura

perjantai 11. syyskuuta 2015

lentävät sateenvarjot

Silloin tällöin arpaonni suosii minuakin ja viimeisimmäksi muutama viikko sitten Keski. -blogissa, josta voitin lipun Habitare -messuille! :) (Kiitos vielä, Jenni! <3 ) Niinpä sitten pyysin äitini kaverikseni ja eilen lähdimme matkaan. Alun perin oli suunnitelmissa mennä lauantaina (onhan sisustusbloggaajien kirppiskin silloin) mutta viikonlopulle tuli taas niin paljon ohjelmaa että oli aikaistettava reissua. Ja ehkä ihan hyvä niin, sillä eilen messuilla oli tosi väljää. Tässä poimintoja messuilta.


Ihan kaikista lempparein juttu oli kyllä nämä sateenvarjot, jotka oli ripustettu kattoon roikkumaan. Jostain olin lukevinani että niitä on siellä peräti 1000 kappaletta! Tälläisiä kuvia on näkynyt ihan "muutama" myös instassa, mutta ei se mitään, kauniita ovat!


Iskun osasto oli minulle ehkä se mieluisin sisällöltään. Tosi paljon mieluisia sisustusjuttuja, joista olisi halunnut hankkia kotiin vaikka mitä mutta tyydyin sitten ihan vaan yhteen suorakaiteen muotoiseen koriin.. ;)




Muutamilla osastoilla oli myös kivoja juttuja, esim. sohvapöytiä, valaisimia, tyynyjä, kuvia, ja ylipäätään se tietty "tunnelma". En bongannut mitään semmoista itselle täysin uutta juttua messuilta, siis semmoista jota ei jo jossain blogissa tai lehdessä olisi nähnyt. Ehkä en vain huomannut niitä, kiinnittänyt huomiota tai sitten jos nyt ei ole mitään uuttaa trendiä? Kivoja juttuja kyllä, ei sillä.




Oli kiva nähdä livenä juttuja, joita on katsellut netistä ja miettinyt että millainenhan se sitten olisi käytännössä, kuten nyt vaikka Hobbyhallin osaston pyöreät sohvapöydät, joita olen välillä vähän himoinnut. Ja ihan hyviltä vaikutti! Toisaalta vaan perintöarkkuni, joka sohvapöytänä tällä hetkellä toimii, on niin ihana että en tiedä haluisinko siihen tilalle nyt muuta. ;)
Teippitarhalta ostin paperipillejä ja yhden rullan washiteippiä. Vähän harmittaa, etten ostanut sitä leveää "tapettiteippiä"...
Marimekon osastolla oli hauskasti kukat nostettu seinälle ja tuo uusi(?) kuosikin on kyllä kaunis.


Tässä minun poimintojani siis messuilta. Kivoja osastoja, muutama todella kiva [mainitaan vielä ilman kuvaa ateljee Keltainen talo, josta ostin mm. kortteja ja inside.fi jossa oli kyllä aivan ihana kotimainen sohva, jonka syvyys oli ihanat 120cm. Ja tosiaan ilman kuvaa siksi, etten saanut napattua niistä oikein kunnollisia kuvia, joita olisin halunnut julkaista] mutta ehkä kokonaisuus oli hieman vaisuhko kuitenkin. Kaikenkaikkiaan kuitenkin oikein mukava reissu ja päivä, kiitokset äitille vielä seurasta!

Messut jatkuvat vielä sunnuntaihin asti, meinaatteko mennä vai oletteko jo käyneet?

Laura

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

muutoksen tuulia









Aamupäivällä ulkoiltiin pihalla tytön kanssa. Nappasin kuvia, myös puhelimella instaan, jonne kirjoitin että "vielä tarkenee istuskella terassilla". Mietin sitten itse sitä kuvaa katsellessa että olisi pitänyt lisätä siihen että " tarkenee ja ehtii". Sillä niin alkaa minullakin kotonaolo tältä erää kohta loppua. Pikkusisko menee päiväkotiin ja minä töihin loppuvuodeksi. Samalla aloitan opiskelun avoimessa yliopistossa ja tammikuussa sitten haen opiskelemaan pätevyyttä uuteen ammattiin.

Jotenkin tosi haikeeta. Nyt sen vasta tajuaa miten mieletöntä onkaan että on voinut ja saanut olla kotona lapsen kanssa näin kauan. On saatu tehdä käytännössä mitä on haluttu. Toki se että esikoinen on ollut ensin eskarissa ja sitten koulussa on rajoittanut menemisiä (siis ettei vaikka enää näin syksyllä ole voinut lähteä esim. mökille viikolla) mutta silti. Ollaan oltu välillä kun ellun kanat. Onneksi tässä on nyt vielä pari viikkoa aikaa ennenkuin tositoimet alkaa, vaikka tuntuu että kovin kiireistä aikaa tämäkin aika tulee olemaan.

Toisaalta uudet tuulet kutkuttavat ja tuntuu ihanalta myös saada semmoista erilaista omaa aikaa, tai niinkun jotain mikä on mun juttu. Vaikka pätkä onkin vain n. 3kk mittainen niin silti se on jotain "omaa". En osaa paremmin selittää. Ja tosiaan, opiskelu avoimessa jatkuu keväällä ja toivottavasti pääsen sitten sinne toiseenkin kouluun opiskelemaan keväämmällä!

Kuvissa hieman terassia tältä aamupäivältä. Alkaa olla jo hieman kosteata että kohtapuoliin täytyy varmaan pehmusteet ottaa sisään. Toisaalta koko kesänhän se melkein oli kosteata... Vaihdoin jokin aika sitten tyynyihin vähän syksyisemmät päälliset, ja viime viikolla ostin muutaman koristekaalin syyskukiksi. Jotain muitakin syyskukkia täytyisi vielä hommata lisää ja heittää jo kukintansa lopettaneita kesäkukkia pois. Hortensia vielä jaksaa, vaikka kyllä sekin jo alkaa loppusuoralla olla. Kynttilätkin sytytin, kun ei niitä ole nyt illalla tullut polteltua tuossa terassilla. Viikonlopuksi kyllä luvataan intiaanikesää, mutta on jo kovin syksyistä muuten.

Ihan kiva, aikansa kutakin. :)

Laura

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

sateisena viikonloppuna








Nyt on ollut kyllä taas niin tapahtumantäyteinen viikonloppu että! Eilen aamulla mietin että mihin sitä oikein suuntaisi kun vähän joka puolella olisi kiinnostavia juttuja; pestoomarkkinoita, metsäseikkailua 2-3 -vuotiaiden perheille (tuli oikein kutsu!), lastentarvikekirppistä sun muuta... No, päätettiin sitten, ettei Pestoomarkkinoita voi jättää väliin. Elimäki on minulle tosi rakas, olenhan asunut siellä lapsuusvuoteni aina kolmannelle luokalle saakka. (välissä asuttiin n. vuosi poissa) En tiedä mikä siinä on, mutta I <3 Elimäki.

Pestoomarkkinoilta suuntasimme nuoremman isosiskoni luokse ja seuraamaan kummityttöni ratsastustuntia, josta nappasin kuvia. Tässä niistä muutamia, ei-tunnistettavia. Koko päiväksi oli luvattu sadetta ja ukkosta, mutta se alkoi vasta silloin puolen päivän jälkeen rastastustunnin aikana. Onneksi ukkonen kuitenkin tyytyi vain jyrähtelemään sivummalla. Ratsukot kyllä kastuivat kunnolla, me pienen tulevan(?) heppatytön kanssa pidettiin sadetta puun alla.

Iltapäivällä sitten käytiin katsastamassa Poikilon taidenäyttely ja sen jälkeen suuntasimme porukalla (vanhempani ja siskoni perheineen) syömään. Ihan extempore! :)

Tänään onkin sitten ollut harvinaisen hiljainen ja hidas päivä. Kovasti oon suunnitellut kaikkea (lasten tulevia synttäreitä, taimikauppaan lähtöä, pyykkien ripustamista..) mutta toteutus uupuu vielä. ;) Just äsken satoi taas ja on semmonen tosi tahmea fiilis. :D Ihan silleen osittain positiivisella mielellä ajateltuna, sunnuntaina nyt saakin olla vähän tahmea.

Tänään olis kuitenkin vielä esikoisen lentopallo -harkat uudessa porukassa, saapi nähdä mimmoista on. :) Tai pallokouluhan se vielä on, mutta kuitenkin. Jotain konkreettistakin ehkä vois saada aikaiseksi joten taidan nyt ihan ekaksi mennä ripustamaan ne pyykin...

Mukavaa sunnuntaita! :)

Laura

torstai 3. syyskuuta 2015

Päärynä-inkiväärikakku ja sipulipiirakka







Tuossa pari päivää sitten vanhempani käväisivät kahvilla kun tulivat meidän kylälle näyttelyn avajaisiin. Leivoin sipulipiirakan (kun Loviisan pop up -kahvilassa semmoisen näin ja siitä asti oli tehnyt mieli) ja Päärynä-inkiväärikakun.

Sipulipiirakan tein gluteenittomana, ja se on hyvin perusohje. Eli n. 120g huoneenlämpöistä margariinia ja n. 3,5dl gluteenitonta jauhoseosta (itse käytin semperin) sekä n. 1dl emmental -raastetta sekoitetaan yhteen taikinaksi, joka painellaan voidellun piirakkavuoan pohjalle.
Ennen kuin aloin tekemään pohjaa niin kuorin ja viipaloin 3 sipulia (semmoisia keskikokoisia) ja laitoin kuullottumaan pannulle voihin siksi aikaa kun tein pohjataikinan. Sitten lisäsin pannulle purkin (2,5dl) kermaa ja mausteita (suolaa, pippuria, valkosipulijauhetta ja paprikajauhetta) ja annoin hetken jäähtyä. Sitten juuri ennen kuin kaadoin täytteen pohjan päälle lisäsin siihen n.3dl emmentalraastetta, jota ripottelin hieman myös täytteen päälle. Sitten piirakka sai paistua uunissa 200 asteessa n. 30 minuuttia. Kuvan oton jälkeen ripottelin pinnalle vielä hieman persiljasilppua.

Päärynä-inkiväärikakun tein tällä Niinan unelmia -blogista löytämälläni ohjeella. Olen tehnyt sillä aiemminkin ja todennut ihanaksi kakuksi! Tuolla ohje on ruotsiksi, ja käänsin sen nyt tähän vapaasti. Tämä on yksi lempiresepteistäni tällä hetkellä.

Päärynä-inkiväärikakku

175g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
2dl sokeria
2 munaa
3dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl inkivääriä
1tl vaniljasokeria
½dl vettä (tai kermaa!)
3 päärynää

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele uunivuoka (tai tee kuten minä ja vuoraa vuoka leivinpaperilla. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksi kerrallaan.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voi-sokeriseokseen. Lisää vesi tai kerma (tai maito kuten minä tein). Kuori ja viipaloi päärynät pituussuunnassa. Levitä puolet taikinasta vuokaan, lisää puolet päärynöistä. Levitä loput taikinasta päärynöiden päälle ja levitä loput päärynät. Huom. Itse laitoin kaiken taikinan kerralla ja ladoin päärynät (2kpl) suoraan päälle, sillä taikinaa ei kuitenkaan ole tuossa valtavasti. 

Paista uunissa n. 45 minuuttia, kokeile kypsyyttä tikulla. Sihtasin vielä päälle tomusokeria. Inkiväärin maku on kovin mieto, joten sitä voi toki lisätä hieman mikäli haluaa sen maistuvan voimakkaammin. Minulle tuo 1tl on sopiva määrä, juuri semmoinen pieni inkiväärin vivahde tulee siitä. :) 


Mukavaa päivää!

Laura