Vegaaninen suklaakakku

Pitkästä aikaa blogin puolella! Instagramiin tulee laitettua kuvia lähes päivittäin, mutta blogi on jäänyt huomiotta. Ruuhkavuodet on törmänneet päin pläsiä täällä ja siksi aikaa blogille ei ole ollut juurikaan. Aikaa ja jaksamista.

Mutta siitä toisella kertaa. Nyt tulin laittamaan ylös vegaanisen suklaakakun ohjeen.
Meillä lasten synttärit on juuri ajankohtaiset. Perheen nuorimmat ovat juuri vuosia täyttäneet ja lasten yhteisiä sukulaissynttäreitä juhlittiin sunnuntaina. Itse olen lopettanut lihansyönnin kokonaan huhtikuussa ja toinen siskoni on vegaani, joten viime aikoina on tullut kokkailtua vegaanisia herkkuja. Ja koska appiukko ja miehen veli ovat keliaakikkoja, piti kakun olla lisäksi gluteeniton. Mutta onnistuin! :) Tässäpä ohje siis:

Vegaaninen suklaakakku (glut)

3dl gluteenitonta jauhoseosta

½dl kaakaojauhetta

1½dl sokeria

1tl vaniljasokeria

2½tl leivinjauhetta

2dl soijajogurttia

reilu 1dl kasvimaitoa

3/4dl öljyä

ripaus suolaa

kostutukseen esim. kasvimaitoa/kahvia tms.

n.10 taatelia

n.3dl vadelmaa ja mustikkaa (kotim.)

1rkl chian siemeniä

1,5 prk soijavispiä (reilu 3dl)

1 levy tummaa suklaata 
(vegaanista, olikohan se 145g?)

n. 1rkl sokeria

Tuoreita vadelmia ja hieman suklaata

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 

Pingota irtopohjaisen vuoan (n.22cm) pohjalle leivinpaperi.

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää nesteet ja sekoita tasaiseksi.

Levitä vuoan pohjalle ja paista n. 35-40 minuuttia kunnes tikkuun ei jää taikinaa. 

(älä paista liikaa)

Anna jäähtyä ennen kuin leikkaat pohjan kahtia. Itse täytin 2. päivänä.

Leikkaa kakku puoliksi poikittain ja laita pohja isompaan irtopohjavuokaan. Itse laitoin pelkän renkaan tarjoilulautasen päälle valmiiksi. Laitoin reunan ympärille kelmua, jotta se irtoaisi lopulta paremmin kakusta.

Täytettä varten laita kulhoon taatelit ja jäiset (kotimaiset) marjat sulamaan päälle. 

Kun marjat on sulaneet, soseuta sauvasekoittimella ja lisää chian siemenet. Eivät ole välttämättömät.

Sulata suklaa ja vatkaa soijavispi. Lisää sula, hieman jäähtynyt suklaa ja sokeri vispin sekaan.

Levitä n. puolet soseesta pohjan päälle. Sitten levitä n. puolet suklaavispistä pohjalle niin, että sitä menee reunojen yli. Painele lusikalla sitä, niin että kakun ulkoreunatkin peittyvät vispillä. Laita kansi päälle ja levitä sosetta n. puolet (minulla jäi hieman yli) päälle ja lopuksi loppu vispi edelleen siten, että sitä menee reunojen yli. Tästä syystä on siis hyvä, että kakku on isomman vuoan sisällä, niin se pysyy tässä vaiheessa kasassa mutta jähmettyy kyllä niin, että pysyy kasassa kun reuna poistetaan.

Anna tekeytyä mielellään seuraavaan päivään, jolloin maut tasaantuvat, mutta muutamakin tunti periaatteessa riittää. Koristele vadelmilla ja suklaalla. (kuorimaveitsellä suklaalastuja levystä)

Alunperin ohjeen pohjaan löysin täältä, täytettä muokkasin hieman omaan makuun. 

Vau, olipa kiva pitkästä aikaa tehdä postaus! Jospa kynnys avata kone madaltui nyt tämän myötä...? Voikaahan hyvin! Ehkä nähdään pian? :)

Laura

Pulsan asemalla

Me tehtiin perheen kesken päiväretki Lappeenrantaan viime lauantaina. Olen jo jonkin aikaa halunnut käydä Pulsan asemalla, ja nyt sitten ajoitimme reissun niin, että pääsimme siellä käymään matkan varrella. Olimme ensimmäiset asiakkaat paikalla, joten sain napsittua kuvia ennen kuin muita asiakkaista saapui paikalle.

Pulsan asema sijaitsee siis Kouvolasta katsottuna hieman ennen Lappeenrantaa oikealla, mutkittelevan maalaistien päässä. Itse asemarakennus on rakennettu jo vuonna 1869 ja nykyään aseman isäntinä häärääväät Sveitsiläissyntyinen Perta ja Pulsalainen Lasse. Juttelin hieman mukavan Petran kanssa, ja hän kertoili kuinka he olivat asemalle päätyneet. Rakennukset on todella kauniisti ja hyvällä maulla remontoitu vanhaa kunnioittaen. On erilaisia tunnelmia ja sävyjä huoneissa, mutta silti kaikki sointuu ihanasti yhteen. Näkyville on jätetty kivasti myös aseman historiaa vanhojen esineiden muodossa.
Nykyään Pulsan asemalla toimii siis kaunis, valoisa kahvila, ihana sisustuskauppa ja onpa heillä myös B&B -toimintaakin! Jälkimmäinen jäi kokematta, mutta haaveissa on tuokin joskus vielä toteuttaa.

Kahvila on siis todella kaunis huoneineen ja tarjoiluineen. Seinähyllyltä saa valita mieleisensä mukin ja esimerkiksi tee haudutetaan pöytään tuotavaan teekannuun. Vitriinissä oli herkullisen näköisiä kakkuja, mutta meidän perhe valitsi korvapuustit (varmasti vastaanleijaillulla tuoksulla oli osuutta asiaan), paitsi minä joka söin ihan mielettömän hyvää kasvispiirakkaa!
Yhdessä, sisustuspuotia edeltävässä huoneessa oli myös lapsille leluja ja pikkusisko viettikin suurimman osan aikaa leikkien. Tosi kiva juttu!
Pihalla oli myös ihania pöytiä (ja tikkataulu, jota pikkuisen heiteltiin lähtiessä), mutta ilma oli siihen aikaan sen verran kolea, että mukavampi oli istua sisällä.

Sisustuskaupassa, jonka tiloja oli siis ala- ja yläkerrassa, oli vaikka mitä ihanaa, mutta minä päädyin (nyt näin ekalla kerralla ;D ) ostamaan kolme erilaista herkullista Bungalowin keittiöpyyhettä, joista ajattelin ommella kaitaliinan, mä kun jotenkin tykkään kaitaliinojen helppoudesta. Semmoisia saattaakin ehkä tulla Pulsan asemalle, sillä Petra ystävällisesti lupasi katsella niitä messuilta. :) Mä vielä hieman mietin sitä kaitaliina -ideaa kuitenkin, kun tuli muutakin mieleen noista liinoista.. Tai sitten ne jää ihan pyyhkeiksi! Katsotaan.

Sesonkiaikaan Pulsan asema on auki torstaista sunnuntaihin, mutta muuten ympäri vuoden (tammikuuta lukuunottamatta) perjantaista sunnuntaihin. Asema on todellinen perheyritys, sillä yrittäjäpariskunnan lisäksi siellä työskentelee myös heidän lapsiaan. Just sellainen paikka, jonka itsekin haluaisin omistaa! :) Käykää ihmeessä!


Laura

miu

Sateista heinäkuun päivää! On kyllä ilmat vaihdelleet kovasti tänä kesänä. Alkukesästä oli pääasiallisesti kaunista ja juhannuksena oli kyllä ihan poikkeuksellisen kaunis sää!
Heinäkuu aloitettiinkin sitten vaihtelevassa säässä. Oltiin heinäkuun eka viikonloppu Lahti soccerissa esikoisen jalisturnauksessa ja lauantaina oli ihan mahtava sää, mutta sunnuntaina sitten jo satelikin. Seuraavan viikon alussa juhlittiin synttäreitäni ja olin alkuun ajatellut, että oltaisiin sitten lähdetty lasten kanssa mökille, mutta ilmat muuttuivat niin kylmiksi ja sateisiksi, etten sitten oikein nähnyt järkeä lähteä mökille kökkimään sisälle.

Perjantaina sitten kuitenkin lähdettiin mökille, koska lauantaina oli luvassa mökkipaikkakunnalla serkkutapaaminen, eli äitini serkut lapsineen ja lapsenlapsineen kokoontuvat joka toinen vuosi heinäkuun alussa. Tämä oli nyt muistaakseni neljäs tapaaminen, kerran ollaan kokoonnuttu meidän mökillä. Tänä vuonna kokoonnuttiin pikkuserkkuni kotona ja mieluusti esittelisin kuvia tapaamisesta, sillä isäntäperheellä oli tosi kiva koti. Täytyy katsoa, josko kuvista löytyy sellaisia joita voisi (luvan kanssa) julkaista.

Kesän kohokohta oli kuitenkin viime tiistaina kun vihdoin saatiin huhtikuussa syntynyt uusi perheenjäsenemme kotiin! Pikkuisen kotiintulo sujui kyllä todella hienosti, yhtään ei ole kisu tuntunut ikävöivän äitiä. Hurjan utelias ja paikoin villikin kisu on, ja ihan mielettömän kaunis. Ihan täysin maatiainen kisu ei ole, sillä isänsä on amerikkalainen rotukissa ocícat. Siitä kertoo pilkukas turkki, hieman tavallista isommat korvat ja tassut sekä päänmuotokin.

En muista kerroinko täällä, mutta lopputalvesta jouduimme luopumaan vanhasta kissastamme, jonka kunto romahti ihan muutamassa päivässä. Eläinlääkäriin vietäessä selvisi, että kisun munuaiset ovat pettäneet ja sydämen vasen läppäkin "vuosi kuin seula". Mitään ei siis ollut tehtävissä. Ensialkuun ajattelin, ettei meille uutta kissa tule, mutta aika pian huomasin, että jotain puuttuu ja ryhdyin etsimään uutta kissaa. Tämä pikkuisemme löytyikin sitten ihan tuosta melkein naapurista! :) Tuntuu, että siitä kun kissa syntyi on jo ikuisuus, mutta nythän tämä yhteinen taipaleemme vasta alkaa. :) On kyllä hurjan hauska seurata kissan edesottamuksia, ja toki muutama harmaa hiuskin on jo tullut kun neidin kynnet on eksyneet väärään paikkaan.. ;)

Kissanpäiviä toivotellen,

Laura

juhannus

Tämmöisiä juhannustunnelmia muun muassa. :) Paljon uintia, syömistä, ja erityisesti hyttysiä vaikka kuvissa ei nyt näykään. ;) Perhettä, sukua, läheisiä. Vähän liian vähän unta. :D

Aika perus. :)

Laura

Heissan! Kesäkuu on jo puolessa välissä. Miten se kesä aina alkaakin tälleen salakavalasti? Juhannus on ihan yhtäkkiä ja mieleen hiipii ajatus että "apua, kesä loppuu kohta!" vaikka oikeestihan tämä on vielä alkupuolellaan! :D Ja hyvä niin!

Meillä on alkukesä ollut tavallaan aika kiireistä, ja tavallaan ei. Kotona ollaan siis pääasiassa oltu, mutta koska täällä on ollut niin paljon tekemistä niin tuntuu että on ollut yhtä hoppua! Myöskin esikoisen toukokuussa(kohan se oli..?) aloittama jalisharrastus on pitänyt kiireisenä, sillä harkkoja on kolmet viikossa ja siihen päälle muutamat turnaukset. Kuopuksella alkoi puolestaan yleisurheilukoulu, joka on kerran viikossa, onneksi tässä omalla kylällä kuitenkin ettei häntäkin tarvi kuskailla pidemmälle. Eipä sillä, niin innostunut poika harrastuksestaan on, että ihan mielelläänkin kuskataan. :) Ja pääseehän hän myös kavereidenkin kyydeillä usein.

Opiskelujuttuja olen suoritellut myös. Vielä olisi periaatteessa (ja siis ihan käytännössäkin) kolme kurssia, mitkä kesän aikana pitäisi suorittaa. Mulla loppuu opinto-oikeus avoimessa syyskuun alussa, ja nyt näillä näkymin työt alkaa elokuun alussa, joten haluaisin mahdollisimman pitkälle opinnot saada heinäkuun puolella. Mutta, voitte kuvitella ettei näin kesällä oikein motivaatiota tahdo löytyä... Juuri palautin yhden kurssin tehtävän ja pitäisi aloitella seuraavaa. Puuh...

Kuten tuossa jo mainitsinkin niin ensi vuoden työkuviotkin alkavat pikkuhiljaa selvitä! En siis päässyt sinne kouluun johon hain. (Ihan tyhmää, että haetaan pelkillä pisteillä, mulle sopisi paljon paremmin joku haastatteluhommeli) Aion hakea ensi vuonna uudelleen ja nyt tämä työjutska auttaa minua hakemisessa kun saan lisää työkokemuspisteitä! :) Ihan varma se ei vielä ole, ensi viikolla selviää, mutta vissiin kuitenkin pitäisi melko varma olla. Uskon että on. :)

Ollaan me toki muutakin tehty kun oltu kotona, siivottu, laitettu puutarhaa ja kasvimaata, käyty harjoissa, opiskeltu ja käyty töissä (mies siis). Mm. viime viikolla käytiin useampaan otteeseenkin siskon luona auttelemassa kun viime sunnuntaina oli siskonpojan rippijuhlat. :) Tehtiin myös pienen pieni retki lasten kanssa Kettumäen kansanpuistoon (klik!), josta postauksen kuvatkin ovat. Kannattaa käväistä jos Kuusankoskella liikkuu. Ei uskoisi että ollaan melkein Kuusaan keskustassa, niin ihana metsän tuoksu ja rauha tuolla vallitsee! Siellä kunnostellaan vanhoja, jo purkutuomion saaneita taloja (en tarkkaan tiedä mitä niihin tulee, mutta ainakin MLL:n terhokerho kokoontuu tuolla), rakennetaan vähän uuttakin (ainakin kanalaa ja ulkohuussia, jollainen siellä siis toki jo sijaitseekin). Myös kesäkahvila sieltä löytyy ja lampaita, joita saa työntekijän luvalla syöttääkin haassa. Tosi kilttejä yksilöitä olivat nämä!

Semmoisia kuulumisia täältä! Huomenna me ollaan lähdössä lasten kanssa mökille mun vanhempien kyydillä. Mies tulee myöhemmin perässä niin ei viitsitä kahdella autolla lähteä. Ihanaa vihdoin päästä mökille ja veden ääreen! Aion myös etsiä alueelta jotain kirppiksiä tai vanhan tavaran liikkeitä, jos vaikka löytöjä tekisi! :)

Instassa voi kurkkia kuulumisia raparperin alta lähes päivittäin, mutta koetan (taas kerran, hih!) ryhdistäytyä tämän blogin kanssa. :) Totuus kuitenkin on, että ei tule konetta avattua niin paljon opiskelujen jälkeen ja kun vielä päivitin koneen niin valokuvien siirtäminen koneelle on ihan sikahankalaa nykyään! Olisko kellään vinkkiä windows kympin suhteen...?

Mukavaa juhannusta kaikille! :)

Laura

Muistamisien aikaan

Lapsiperheissä tämä aika vuodesta merkitsee paitsi kesälomien alkua (no, ainakin niille lapsille) myös kevätjuhlia. On tarhan, harrastusten, kerhojen, koulun ym. kevätjuhlia ja itsestäni on ainakin mukava muistaa oman lapsen hoitajaa ja opettajaa jollain henkilökohtaisella lahjalla. Mutta siinäpä sitten aina päästään siihen pulmaan, että mitä sille hoitajalle tai opettajalle sitten hommataan? Mielestäni parhaita lahjoja ovat lähinna ns. kulutustavarat, sillä sen open tai hoitajan makua kun ei välttämättä tiedä ja toisaalta yksittäiset kipot ja kupit ovat varmaan hieman...noh, ehkä ärsyttäviäkin kun niitä alkaa kertymään...

Tänä vuonna hommasin tarhan kaikille tädeille yhteisesti ison laatikon pipareita ja paketin luomukahvia, sillä kyllähän he vielä kahvihetkiä tulevat työssään viettämään tämänkin kesän aikana ennen lomiaan. Tytön omalle hoitajalle kun mietin viemistä, niin äitini ehdotti yrttiruukkua. Mielestäni idea oli hyvä, mutta kun lähdin yrttiostoksille, silmiini osuikin tomaatin taimi, jossa oli valmiina jo tomaatteja! Mielestäni tämä oli kiva lahja, varsinkin kun uskon hänen harrastavan ainakin jonkin verran puutarhan hoitoa. :) Korteiksi piirsin ns. värityskuvat, jotka tyttö saa vesiväreillä vielä värittää ennen illan kevätjuhlaa.

Tänään kävin itse aamulla entisen työpaikkani henkilökunnan kahvitilaisuudessa ja sain kiitokseksi työstäni juurikin ruukullisen yrttejä! Niin ihana lahja kyllä ja hauska yhteensattuma että itsekin olin sellaista kaavaillut lahjaksi! :)

Pojan opettajalle on ajatuksissa hommata Rento -saunatuotteita. Itsekin olen niitä käyttänyt ja jotenkin ajatus, että opettaja pääsee rentoutumaan kesällä ansaitulla lomalla tuntuu oikealta.

Minkälaisin asioin olette opettajia ja hoitajia muistaneet aiemmin tai aiotte muistaa tänä vuonna? (jos aiotte siis :) ) Vinkit tulevia vuosia varten ovat tervetulleita! ;)

Laura

vierailulla

Heissan hei! Toukokuun viimeisiä päiviä viedään ja täältä tulee toukokuun toka postaus. :D Olen opiskellut, nauttinut ihanista kesäpäivistä, puuhaillut puutarhassa ja kasvimaalla, suunnitellut kaikenlaista ja vähän toteuttanutkin. Kotijutuista kuitenkin toisella kertaa, tämä postaus koskee toista kotia. Nimittäin Sydämellä tehtyä Katjan kotia. :)

Katja kutsui meidät treffeille kotiinsa nauttimaan toukokuun valoisasta illasta viime torstaina. Onkin aikaa kun meidän blogiporukka "sillarit" tai blogimuijat on kokoontuneet. Oli mukava siis tavata kaikkia pitkästä aikaa, vaikka omalta osaltani vierailu oli melko pikainen (vain n. 2 tuntia, kun yleensä meillä aika vierähtää ihan huomaamatta) miehen iltavuoron takia. Piti siis rientää kotiin päästämään anoppi omaansa ja laittamaan lapsia nukkumaan. Pääsin kuitenkin paikalle ja se on pääasia. :)

Katjan ja perheensä koti on kompakti, mutta todella ajatuksella sisustettu, hyvin vaalea ja maalaisromanttinen, täynnä yksityiskohtia, mutta ei ylitsepursuava kuitenkaan. Ja pieniä rouheita yksityiskohtia löytyy sieltä täältä. Erityisesti ihastuin ruokapöydän yllä riippuvaan purkki-kynttelikköön ja terassiin rouheine pöytineen. Katja on myös mummo, vaikka ei ehkä ihan heti uskoisi ja tuo seikka tulee myös sisustuksessa esille.

Kuvat puhukoon puolestaan. :)

Mukana oli myös Marika, Heli, Jessica ja Krisse. :) Kiitokset kaikille, olipa taas mukavaa syödä, jutella, nauraa ja nauttia! Eiköhän me pian taas nähdä!

Laura