villasukat ja muita juttuja

Ei tämä nyt lähtenytkään niiiiin reippaasti tämä bloggausvuosi käyntiin, heh. Vuosikatsauskin ihan vaiheessa ja nyt tuntuu, ettei oikein enää jaksais jatkaakaan. :D Mutta katsotaan, itseäni vartenhan tätä teenkin. (Pitää aina välillä muistuttaa itselleen tästä) Mietin muuten yks päivä tätä mun someilua, kun luin erään tubettajan "vinkkejä". Siinä sanottiin mm. että instassa kannattais aina käyttää samaa filtteriä. Mietin siinä, että mun instatili on kyllä yks sillisalaatti, ja totesin että niin, ihan kun tää mun blogikin. Tässä ei ole tavallaan mitään punaista lankaa. Tai no joo, ehkä se, että tää on tavallaan (siistitty) päiväkirja. Kotia, reseptejä, reissuja, joskus jotain mietintöjäkin. No mutta, mulle tää on sopiva tapa toimia. :)

Mutta mitäpäs tänne, kaikenlaista! Sain opinnotkin valmiiksi tällä erää! Jee! Yksi taakka pois harteilta, ihana tunne! Ja vielä kiitettävällä arvosanalla, vaikka itselle ajatus oli että kunhan saan suoritettua. Tietenkin sitä nyt halusi tehdä hyvää jälkeä, mutta jotenkin tässä elämänvaiheessa en asettanut rimaa kovinkaan korkealle. Mutta hyvä näin, tosi hyvä! (wuhuuuu!)

Seuraaviin opintoihinkin oon jo hakenut, mutta epäilen ettei mun pisteet riitä vieläkään... Harmittaa vähän jo valmiiksi, koska syksyksi ei ole mitään muuta tiedossa. Työt mulla päättyy kesäkuun puolessa välissä ja sitten...? No, aika näyttää.

Tammikuukin alkaa jo vedellä viimeisiään. Onhan tätä jo kestänytkin. Jännä, miten tammikuu tuntuu aina niin pitkältä. Uudesta vuodesta ja varsinkin joulusta tuntuu olevan jo monta kuukautta, ihan hassua! Helmikuu yleensä onkin sitten ihan minikuukausi, joka suhahtaa ohi huomaamatta. Onhan se tietty lyhyempikin, mutta silti!

Eilen illalla sain vihdoin aloitettua Muita ihania -talvisukat. Ne on niin ihanat! <3 Viime vuonna katselin mm. instassa kuvia kun ihmiset teki kaikkia ihania muitaihania -sukkia, mutta jostain syystä en itse ole saanut aloitettua. Koulussa tytöt aloitti tammikuussa käsitöissä lankatyöt ja yllättäen sitten innostuin niistä taas minäkin. En ole osannut isoäidin neliötä, mutta nyt sitten opettelin sen ja virkkailin muutamana iltana niitä. En tiedä mistä taas putkahti muitaihania -sukat eteen ja pari iltaa "suunniteltuani" päätin sitten eilen illalla aloittaa. Toki hurahdin hommaan ja ilta vähän venähti (kun aloitinkin vasta nukkumaanmenoaikaan... :D ) yön puolelle... Kuvassa näkyy missä olen nyt menossa. Oli pakko jättää nuo hetkeksi tauolle, kun ei ole sopivaa lankaa.. Onneksi ollaan kohtapuoliin lähdössä kylille niin käyn sitten jossain kaupassa vähän täydentämässä lankavarastoa. ;) Illalla jatkuu sukat.

Me ollaan tosiaan siis lähdössä kohta lasten kanssa tuonne "keskustaan". Mennään siskon ja siskontytön kanssa katsomaan Onnelia ja Annelia leffaan! :) Tai esikoinen jää siskolle, häntä ei tuo leffa kiinnosta... Huomenna olis sitten blogitreffejä tiedossa, kivaa sekin! :)

Mukavaa lauantaita!

Laura

lomaa ja ihania sämpylöitä

Meillä on täällä talviloma käynnissä. Loma ei alkanut ehkä ihan kaikista mukavimmin, sillä me sairastuttiin esikoisen kanssa vatsatautiin pe-la -yönä... Pikkusisko siis alkoi oksentaa myöhään keskiviikko -iltana ja sitä jatkui koko yön. Torstaina tyttö nukkui ja perjantaina oli jo oma itsensä. Meillä muilla kun ei mitään oireita ollut niin päätettiin miehen kanssa lähteä katsomaan Niko Kivelää, jonka keikalle siis olin ostanut liput miehelle joululahjaksi. Lapset olivat vanhempieni luona, ja minä jäin sinne sitten yöksi pikkusiskon kanssa kun mies lähti esikoisen kanssa kotiin lauantaisuunnitelmien takia. No...itse sitten valvoin yön huonovointisena, koko ajan yritin ajatella että se johtuu punkku- ja kuoharilasillisesta, johtuu johtuu.... Mutta yöllä tuli sitten viestiä kotoa että poika on oksentanut. Se niistä suunnitelmista. Minä sitten podin tautia omien vanhempieni hoidossa ja poika kotona.

Onneksi vatsatauti menee [yleensä] nopeasti ohi, se hyvä puoli siinä taudissa on. (se onkin ainoa hyvä puoli) Eli taudista on toivuttu ja lomaa päästy viettämään. Eilinen meni ihan kotoillessa, siivoilin kodinhoitohuonetta ja ulkoiltiin pikkuisen. Hiihtämään ei taideta tällä lomalla päästä, sillä esikoisella on repeämä  toisen jalan pohkeessa ja liikuntakieltoa pari viikkoa.. No, uimaan sentään saa mennä, joten taidetaan jossain välissä suunnata uimahalliin.

Eilen illalla näytti taas leipäpussi tyhjentymistään, joten päätin että aamulla syödään tuoretta sämpylää ja laitoin sämpylätaikinan jääkaappiin yöksi kohoamaan. Ja voi että olikin i h a n a aamulla vaan nostella pellille kohonnutta taikinaa ja paistaa tuoretta leipää pöytään! Suosittelen todella tätä Sikke Sumarin ohjetta, niin simppeliä ja hyvää taas, että! Kirjoitan sen tähän alle niin kuten itse sen tein.

Aamiaissämpylät

7,5dl lämmintä vettä

n.1,5 pussia kuivahiivaa

n.1rkl suolaa

1,5dl ruisjauhoja

1,5dl sämpyläjauhoja

n. 8,5dl vehnäjauhoja

Sekoita hiiva ja suola lämpimään veteen. 

Lisää ruis- ja sämpyläjauhot lusikalla ja sen jälkeen vehnäjauhoja pikkuhiljaa niin että taikinasta tulee paksuhko "puuro". Taikinan kuuluu siis jäädä aika löysäksi.

Peitä kulho leivinpaperilla ja laita jääkaappiin yöksi kohoamaan.

Aamulla laita uumi lämpenemään n. 225 asteeseen (meillä on kiertoilmauuni joten normiuuni vaatii ehkä hieman kuumemman) ja nostele taikinaa leivinpaperille kahdella lusikalla, melko isoja kekoja. Tästä taikinasta sain 12 isohkoa sämpylää. Paista sämpylöitä 25-35 minuuttia (meidän uunissa kesti sen 25 minuuttia). 

Sämpylät ovat tosi kovia uunista tullessaan, mutta pehmenevät kyllä. Älä peitä sämpylöitä liinalla mikäli haluat rapeat kuoret! 

Mukavaa loman jatkoa niille, keillä loma on ja mukavaa viikkoa kaikille muillekin! :)

Laura

Nyt sitä riittää!

Nimittäin lunta. Meilläkin. ;)

Sitä satoi pari päivää suunnilleen putkeen ja minä tyttö mätin. Aika harvoin teen isompia lumitöitä mutta maanantaina ja tiistaina urakoin pihan poikki koiratarhoille menevät polut auki. Huh, ei tarvinut salille lähteä! :D (Sinänsä voisi miettiä, että miksi me tehdään se polku kun voitaisiin pikkusen kiertää ja käyttää muuta pihaa, joka aurataan traktorilla, mutta aina se polku kuitenkin avataan). Sähköt on räpsyneet näiden muutamien päivien ajan, mutta pois ne eivät ole menneet, toisin monilla tutuilla, joilla oli(/on ehkä vieläkin?) jopa pahimmillaan pari vuorokautta sähköt pois...

Lapset nauttii kyllä kun pääsee tekemään lumilinnoja ja muutenkin touhuamaan lumessa, ja mukavahan siinä on mukana ollakin! Mun puolesta alkaa kuitenkin riittää, enempää ei tarvi tulla. Koska kohta se sais alkaa jo sulaa pois. ;) Mullehan periaatteessa riittäis että jouluna olisi lunta, tai no ehkä just marraskuusta helmikuun loppuun. Sitten se voisi alkaa jo sulaa pois. [Tai vaikka maaliskuussakin vielä vähän aikaa. Mut sit heti pois, kiitos!]

Sitä ei kuitenkaan voi kieltää, että ulkona on tajuttoman kaunista nyt!

Laura

tammikuu

Niin se vierähti, tammikuu. Jotenkin taas tuli pidettyä koko kuukausi melkein taukoa, ihan huomaamatta! Tai no mielessä kävi kyllä blogi monesti, mutta en sitten vaan saanut aikaiseksi tulla. Ei ollut kai mitään asiaa. :)

Mutta jospa tässä nyt pienen katsauksen tekisi, päiväkirjamaiseen tyyliini.

Tammikuu toi mukanaan sokerittomuuden, jo viidettä vuotta putkeen. (Sokeriton tammikuu siis, ei viides sokeriton vuosi sentään.. ;) ) Muutenkin aloitin ruokavalion järkeistyksellä, hiilarihöttö pois ja protskua ja kuitua lisää. Liikkumaankin aloin sairastelujen jälkeen taas melkein koko syksyn kestäneen tauon jälkeen. Ja voi että miten hyvä olo on ollut!

Luistelukenttäkin saatiin kylällä toimintaan, pikkusiskollekin hommattiin luistimet. Kyllähän se nyt aikamoista "perunasäkkeilyä" vielä on, mutta ehkäpä se kaksivuotiaalle sallitaan. Itsehän en ole uskaltautunut luistimille moneen vuoteen, luistimetkin taitaa olla kouluajoilta. :D Vähän kyllä tekis mieli kokeilla mutta saapi nyt nähdä. Hiihtokausi on vielä korkkaamatta, mutta vähän oli ajatuksissa jos tänään mentäis kokeilemaan, ellei tuo keli tuosta nyt ihan hurjaksi äidy...

Pennutkin täytti vuoden, tai eipä niitä kai pennuiksi voi enää kustua. Yksi maailmalle lähteneistä kävi moikkaamassa meitä ja voi että sisaruksilla olikin hauskaa! Käytiin koira-asioissa myös viikonloppureissulla Kuopiossa, ja ehdittiin myös Ikeassa ja sen yhteydessä olevassa kauppakeskus Matkuksessakin pyörähtää. Taas sisustuskärpänenkin vähän puraisi... Kun nyt saatais tää remppa käyntiin! :D

Huomenna on jo helmikuu, joka tuntuu aina menevän ihan supervauhtia ohi! Pian on jo kevät! Huimaa! :)

Laura

p.s. Sugar-kuva netistä lainattu, en valitettavasti muista enää mistä.

Tulilla

Eilen aamupäivällä lähdettiin metsään. Mies oli jo aiemmin lähtenyt kaverinsa kanssa pentukoiraa harjoituttamaan, ja me sitten lasten kanssa seurattiin vähän myöhemmin perässä. Tulet olikin jo valmiina kun saavuttiin perille, joten ei tarvinut kuin laittaa eväät esille. Kummasti se ruoka maistuu ulkona aina jotenkin extra-hyvälle, vaikkei se olisi mitään kovin kummoistakaan.

Kävin pikkuisella kävelylläkin metsässä, kauniissa lumisateessa, joka ei valitettavasti kuvista kyllä välity. Pakkasta oli sopivat 12 astessa suunnilleen, mukava pakkassää. Se kyllä tuli todettua että isoveikka tarvitsee uuden sopivamman välikerraston ja pikkusisko lämpimämmät rukkaset.

Tänään onkin jo sitten lähempänä kahtakymmentä ollut ja me ollaan pysytelty melko visusti sisällä ja pohdiskeltu mitä lopuista suklaista saisi aikaan. ;) Mukavasti pakkanen kyllä kipristeli poskissa kun koirille ja pupuille ruokaa kävin viemässä.

Tykkään kyllä pakkasesta talvella, kun vaan ei liian kovia ole liian kauaa. :)

Laura

Ihana pakkanen

Vaikka auto jo hyytyi [täytyi vaihtaa uusi säteilylämmitin rikkoutuneen tilalle, ei tahtonut menopeli lämmetä!] ja lasten kanssa ei kauheasti viitsi ulkoilla niin silti tämä pakkanen on jotenkin tosi tervetullut. Tuntuu ihanan raikkaalta ja ulkona on niiiin kaunista! Ja tavallaan se myös antaa hyvän syyn vaan olla, vetää viltin korviin sohvalla jos siltä tuntuu. :) Jotenkin tähän vuodenaikaan kuuluu myös makeat jälkiruoat lasten iloksi. ;)

No, totuus on kyllä myös se, että tämä talo lämpiää puilla, eli ihan mitääntekemättä ei voi olla. ;) Myös emokoiraa täytyy ulkoiluttaa säännöllisin väliajoin, joten nokkaa on näytettävä ulkona useamman kerran päivässä, mutta hyvä niin.

Olen miettinyt mammaraukan masunalusta, kun se on ihan paljaana ulkoillessa. Että ettei tule rintatulehdusta. Muutenhan nämä koirat vaan rakastavat kylmyyttä, yläkuvassakin näkyy kuinka ei paljon pakkanen koiraa haittaa vaan makailee ulkona. :)

Nyt täytyy sutaista vähän meikkiä nassuun, vaihtaa pitkät kalsarit ( :D ) farkkuihin ja rynnätä kuoroharkkoihin! Onneksi auto on lämpiämässä... ;)

Laura

Hrrrrr....vihdoinkin!

Tänään täällä meillä on ollut ensimmäinen päivä tänä syksynä että voisi oikeastaan jo puhua talvesta! :) Aamulla mittari näytti melkein -7 astetta, yöllä oli kuulemma ollut -10, kertoi yövuorolainen herättyään. Hrrrr...mutta kyllä sitä jo oikeastaan kaivattiinkin. :)

 

 

Kävin n. tunti sitten sytyttämässä kynttilät ulos ja nyt siellä on jo pilkkopimeää. Pimeä tulee kyllä nopeasti!
Virittelin sisällekin tuikut palamaan, kohta laitetaan takkaan tuli. :)

Lämpöä iltaan! :)

Laura