Näytetään tekstit, joissa on tunniste niitä näitä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste niitä näitä. Näytä kaikki tekstit
lauantai 28. tammikuuta 2017
villasukat ja muita juttuja
Ei tämä nyt lähtenytkään niiiiin reippaasti tämä bloggausvuosi käyntiin, heh. Vuosikatsauskin ihan vaiheessa ja nyt tuntuu, ettei oikein enää jaksais jatkaakaan. :D Mutta katsotaan, itseäni vartenhan tätä teenkin. (Pitää aina välillä muistuttaa itselleen tästä) Mietin muuten yks päivä tätä mun someilua, kun luin erään tubettajan "vinkkejä". Siinä sanottiin mm. että instassa kannattais aina käyttää samaa filtteriä. Mietin siinä, että mun instatili on kyllä yks sillisalaatti, ja totesin että niin, ihan kun tää mun blogikin. Tässä ei ole tavallaan mitään punaista lankaa. Tai no joo, ehkä se, että tää on tavallaan (siistitty) päiväkirja. Kotia, reseptejä, reissuja, joskus jotain mietintöjäkin. No mutta, mulle tää on sopiva tapa toimia. :)
Mutta mitäpäs tänne, kaikenlaista! Sain opinnotkin valmiiksi tällä erää! Jee! Yksi taakka pois harteilta, ihana tunne! Ja vielä kiitettävällä arvosanalla, vaikka itselle ajatus oli että kunhan saan suoritettua. Tietenkin sitä nyt halusi tehdä hyvää jälkeä, mutta jotenkin tässä elämänvaiheessa en asettanut rimaa kovinkaan korkealle. Mutta hyvä näin, tosi hyvä! (wuhuuuu!)
Seuraaviin opintoihinkin oon jo hakenut, mutta epäilen ettei mun pisteet riitä vieläkään... Harmittaa vähän jo valmiiksi, koska syksyksi ei ole mitään muuta tiedossa. Työt mulla päättyy kesäkuun puolessa välissä ja sitten...? No, aika näyttää.
Tammikuukin alkaa jo vedellä viimeisiään. Onhan tätä jo kestänytkin. Jännä, miten tammikuu tuntuu aina niin pitkältä. Uudesta vuodesta ja varsinkin joulusta tuntuu olevan jo monta kuukautta, ihan hassua! Helmikuu yleensä onkin sitten ihan minikuukausi, joka suhahtaa ohi huomaamatta. Onhan se tietty lyhyempikin, mutta silti!
Eilen illalla sain vihdoin aloitettua Muita ihania -talvisukat. Ne on niin ihanat! <3 Viime vuonna katselin mm. instassa kuvia kun ihmiset teki kaikkia ihania muitaihania -sukkia, mutta jostain syystä en itse ole saanut aloitettua. Koulussa tytöt aloitti tammikuussa käsitöissä lankatyöt ja yllättäen sitten innostuin niistä taas minäkin. En ole osannut isoäidin neliötä, mutta nyt sitten opettelin sen ja virkkailin muutamana iltana niitä. En tiedä mistä taas putkahti muitaihania -sukat eteen ja pari iltaa "suunniteltuani" päätin sitten eilen illalla aloittaa. Toki hurahdin hommaan ja ilta vähän venähti (kun aloitinkin vasta nukkumaanmenoaikaan... :D ) yön puolelle... Kuvassa näkyy missä olen nyt menossa. Oli pakko jättää nuo hetkeksi tauolle, kun ei ole sopivaa lankaa.. Onneksi ollaan kohtapuoliin lähdössä kylille niin käyn sitten jossain kaupassa vähän täydentämässä lankavarastoa. ;) Illalla jatkuu sukat.
Me ollaan tosiaan siis lähdössä kohta lasten kanssa tuonne "keskustaan". Mennään siskon ja siskontytön kanssa katsomaan Onnelia ja Annelia leffaan! :) Tai esikoinen jää siskolle, häntä ei tuo leffa kiinnosta... Huomenna olis sitten blogitreffejä tiedossa, kivaa sekin! :)
Mukavaa lauantaita!
Laura
lauantai 3. joulukuuta 2016
jo joutui joulukuu
Syksy on mennyt huimaa vauhtia. Töissä on kiirettä ja tuntuu, että varsinkin töiden jälkeen on kiirettä! On harrastuksia, omia ja [varsinkin] lasten ja vaihtelevasti muita menoja. Riippuen viikosta, eli miehen työvuoroista, menee joskus melkein koko viikko niin, että kotona ehtii olla vain muutaman tunnin (hereillä). Välillä se tuskastuttaa, kun saa olla kuskaamassa koko ajan jotakin johonkin, mutta olen ajatellut, että tämä on niin lyhyt aika kuitenkin, että jos lapsi haluaa harrastaa niin minähän kuskaan. Omat säännölliset harrastukset on kutistuneet kuoroon, mutta ehdin minä sitten taas myöhemminkin.
Yllä olevaa kirjoittaessa tuntui siltä, että mä varmaan olen nämä jo tänne löpissyt aiemmin, mutta olinkin näköjään tehnyt sen vaan päässäni [ja myös suullisesti kavereille tietty ;D ] ja vaan lupaillut ruuhkavuosilöpinöitä. No, ei niitä nyt tämän enempää tule, vaikka ajoittain on todella tuntunut arki kaatuvan päälle.
Nyt on kuitenkin vähän helpottanut ja juuri parhaillaan olemme neljän päivän lomalla, sillä koulut ovat täällä meillä kiinni maanantain ja tietysti tiistain. Jei! Luulen, että tulen nyt tämän pikkulomasen aikana tekemään muutamankin postauksen, sillä joitakin kuviakin olen ehtinyt [ja saanut aikaiseksi lähinnä] napsimaan tässä syksyn ja talven kuluessa.
Aamun olen nyt kikkaillut näiden kuvien kanssa, sillä kun menin jo jokin aika sitten päivittämään koneen windowsin niin sen jälkeen kuvat on latautuneet ties minne. Vuorotellen koneelle, onedriveen ja kuka tietää minne loput. Hiukkasen ärsyttävää. Mutta joo, nyt taisin tajuta miten saan ne koneellekin. :D
Tämän postauksen kuvat on viime sunnuntailta, kun kutsuin vanhempani ja siskoni meille adventtikahveille. :) Tänään olisi ajatuksissa mm. vaihtaa verhoja, käydä ehkä läpi lasten leluja ja suunniteltiin me kuopuksen kanssa, että katsomme Frozenin kun esikoinen ja mies lähtee lentisturnaukseen Porvooseen. Täytyy myös leipoa jotain kun huomenna pitää mennä joulumarkkinoille pojan jalisjoukkueen kanssa myymään herkkuja.
Mukavaa viikonloppua! Onpa hauska olla taas täällä! :)
Laura
p.s. Instagramissa päivitystahti on ihan hitusen tiheämpi. ;) Sieltä minut löytää nimellä lauraraparperinalla
perjantai 11. maaliskuuta 2016
perjantai
Nyt se on taas täällä, nimittäin perjantai! Tämä viikko on mennyt jotenkin tosi nopeasti, vaikka toisaalta tuntuu että lomasta on jo hirveästi aikaa.
Tähän viikkoon on mahtunut töiden lisäksi kuoroharkkoja, jumpassä käynti ekaa kertaa n. puoleen vuoteen(!!), lasten menoja, ja eilen pääsin vielä ystäväni kanssa teatteriin! Kiitos K! Oli ihana käydä hieman tuulettumassa vaikka esitys ei valitettavasti ollutkaan mikään ihan paras...
Tänään siis viikon vika työpäivä ja sitten viikonlopun viettoon. On pojan turnausta, kuoron keikkaa ja yhdet kutsut jonne myös koetan ehtiä. Ohjelmaa piisaa siis! (katselin että mulla ei ole huhtikuun loppuun saakka yhtäkään viikonloppua ettei olisi mitään menoa tai ohjelmaa!)
Töitä mulla on enää tämä kuukausi. Olen viihtynyt ihan hurjan hyvin ja vähän on jo semmoinen haikea olo kun ei enää sitten tarvikaan mennä aamulla jo tuttuihin rutiineihin. Sitten mun "työpäivistä" (eli pikkusiskon hoitopäivistä, joita on 12 kuukaudessa) tulee opiskelupäiviä että saan sen syksyllä aloitetun tutkinnon suoritettua. Huhtikuussa mun pitäis myös saada tietää tästä varsinaisesta opiskelusta, että onko mut valittu. Käääk! En kyllä usko että pääsen, mutta sittenhän sen näkee!
Että tämmöisiä kuulumisia, ei ihmeellistä meidän arkeen siis! Kuvat on viime perjantailta jo. Hankin muutamia uusia, keväisiä tyynynpäällisiä sohville ja kyllä ne toikin heti keväisempää ilmettä olkkariin! Uudet verhotkin haluisin, mutta ne tuntuu aina niin suurelta investoinnilta kun olkkarissa on kolme ikkunaa ja kaikkiin pitää hommata, eikä mistään tunnu löytyvän edullisesti semmoisia mitkä silmää miellyttäisi.. Nuo kyseiset on hankittu Ikeasta vuosia sitten ja roikkuvat pääasiassa aina ikkunoissa, koska en yleensä vaihda talvi-, joulu-, kesäverhoja jne. Mulla olisi yhdet kivat ruudulliset verhot, mutta ne on talviset ja kun en nyt tänä talvena niitä vaihtanut niin nyt tuntuu että haluaisin uutta. Mutta millaiset ja mistä? Siinäpä pulma. :D (saa vinkata toki jos jotain mieleen tulee)
Mukavaa alkavaa viikonloppua! <3
Laura
Tunnisteet:
koti,
kuulumisia,
niitä näitä,
olohuone,
sisustus
torstai 24. joulukuuta 2015
jouluiloa!
Niin ollaan taas tultu jouluun. Tänä vuonna se on hieman erilainen kuin olisi toivottu, mutta onneksi vain lumen suhteen. Muuten on kyllä niin ihanan jouluinen olo! Lahjapakettien teot jäivät kuitenkin viimeisiin iltoihin ja muutenkin mennään hyvin perinteisesti viimehetken juttujen kanssa. Mutta nyt on Tiramisukin tehty iltaa varten, joulupuuro hellalla tulossa lounaaksi ja lapset touhuissaan.
Kun ollaan syöty ja katsottu Lumiukko niin lähdetään pikkuhiljaa vanhempieni luokse iltaa viettämään. Hautausmaan kautta todennäköisesti.
Lapset on kyllä yllättävän rauhallisia, tai ainakin vertaa millainen itse olin esim. esikoisen iässä. Oon varmaan tehnyt omat vanhempani hulluiksi omien aikataulujeni kanssa. :D Mulla oli siis tapana tehdä ihan paperille aikataulu päivän kulusta (helpottu illan odottamista) ja jos siitä oltiin jälessä niin auta armias! Tein joskus myös joulunäytelmiä ohjelmanumeroiksi, kai sekin auttoi odotuksessa.
Meillä ei koskaan käynyt joulupukki (sitä yhtä joulua lukuunottamatta, kun meillä oli käynyt pukki ovella hyvää joulua toivottamassa kun oltiin vielä äitin kanssa saunassa. Tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt kuka mahtoi olla - ehkä se ihan aito ja oikea?) vaan lahjat ilmestyivät verannalle jossain vaiheessa iltaa kun oli syöty. Jotenkin näin se tulee tapahtumaan tänäänkin. :)
Nyt täytyy mennä hämmentämään puuroa. :)
Ihanaa joulua kaikille! <3
Laura
tiistai 17. marraskuuta 2015
heissan hei
..ja heissulivei! Pitkästä aikaa täällä kääntymässä! :) On taas ollut niin kiireistä jotenkin etten ole koko blogimaailmassa ehtinyt oikeastaan edes käymään, ihan muutamaa facebookin kautta tehtyä pikavisiittiä lukuunottamatta. Voisin sanoa että työ ja kaikki muu elämä (omat ja lasten harrastukset, opiskelujutut ja ihan se vapaa-aikakin) vie kaiken ajan mutta se olis kyllä vaan osatotuus. Toinen osa on ihan silkka saamattomuus. Ja lisäksi (muka) liian iso vaiva/hankaluus minkä meidän koiralle sattunut tapaturma (sitä potkaisi hirvi, leikattiin ja nyt ollut sisällä) on aiheuttanut. Mutta joo, ehkä eniten se, etten illalla enää ole yksinkertaisesti jaksanut avata konetta bloggailua varten.
Mutta nyt päätin tulla huikkaamaan moikat ja laittamaan pari kuvaa viime perjantain iltahämystä. Tuolloin oli toinenkin potilas talossa, kun esikoisen varvas murtui viikko sitten ja vähän muutakin vaivaa siihen päälle sitten tuli samalla. Sinänsä hyvä että malttoipa ainakin pari päivää huilata jalkaakin. :) Kuvissa siis vasemmanpuoleinen sohva, jolla poika on potemassa oloaan, on rajattu pois. :D Kuvissa myös ensimmäinen joulukukka, jonka ostin perjantaina ihan tuosta lähikaupasta. Jouluruusu on yksi mun lemppareistani! <3 House Doctorin "candlelight therapy" -kynttilät ovat ostos paikallisesta Casam -sisustusliikkeestä.
Nyt kutsuu kuitenkin Downton abbey, kun kuopus taisi nukahtaa ja voin siirtyä alakertaan. ;) Mukavaa iltaa ja toivottavasti nähdään taas pian! :)
Laura
p.s. Sain postauksen lähtemään vasta nyt. Jotain tapahtui kun ryhdyin lisäämään kuvia, mutta nyt sitten kun tulin vielä koittamaan niin toimi. :)
Tunnisteet:
koti,
kukat,
kuulumisia,
niitä näitä,
olohuone,
sisustus
torstai 24. syyskuuta 2015
meiän hoodeilla
Tänään oli niin kaunis ilma, että iltapäivällä oli ihan pakko lähteä vähän kävelylle haistelemaan syksyä. Ei kyllä oikeastaan syksyltä tuntunut, jos silmät sulki, niin lämmin oli että! Varmaan jotain lähempänä 20 astetta! Lämmin tuuli kyllä vähän viilensi ilmaa, mutta hyvin pärjäsi ilman takkia. Otin kameran mukaan ja nappailin kuvia täältä meidän hoodeilta, tässä murto-osa. ;)
Siinä samalla sitten mietin kuinka aika tarkalleen kolme vuotta sitten lampsin näitä teitä ja odotin että pikkusisko haluaisi jo maailmaan. Laskettu aika oli jo ylitetty eikä kyllä mitään merkkejä ilmassa näkynyt. Aika samantapaisia kuvia napsin silloin, voi kun voisinkin tähän linkittää ko. postauksen... Etsin kuitenkin tuolta aiemmasta blogista tekstin jonka kirjoitin 28.9.2012 ja laitan sen tähän:
"Kun aika mataa
Vielä ollaan täällä, "yhdessä koossa" niinkun sanotaan... Lasketusta ajasta on nyt viikko ja päivä, alan olla todella väsynyt kun öisin en oikein saa nukuttua. Viime yönäkin valvoin n. kahdesta-puoli kolmesta ehkä puoli kuuteen, nukuin tunnin ja torkuin tunnin odottaen oman herätyskellon soimista. Olo onkin sen mukainen...
Enkä tahtoisi valittaa, niin moni olisi kovin mielellään asemassani nyt. Olen lukenut iltalukemisena nyt "Ei kenenkään äiti" -kirjaa. Ei mennyt tämä meidänkään "pikkukakkosprojekti" kuten strömsössä (vaikka toi sanonta vähän ärsyttääkin, niin kulunut. ;) ) vaan pakkasukkoa/akkaa tässä odotellaan. Monet kirjan tunteista on siten tuttuja, ei kaikki kuitenkaan. No, menemättä siihen sen enempää, olen niin kiitollinen että tässä ollaan vaikka eteenpäinkin voitais jo mennä... ;)
Olen yrittänyt käydä kävelyllä aamupäivisin (tänään en jaksanut) ja yhtenä päivänä oli kamerakin mukana. Kuvat voisi kyllä olla vaikka tältäkin päivältä, niin harmaata (ellei jopa "kuvauspäivää" harmaampaa) tuolla on.
Nyt taidan painua takaisin sohvalle odottelemaan milloin mahdollisesti pieni haluaa maailmaan tulla. Ensi viikolla viimeistään, se nyt on varma. :)
Voikaa hyvin, ens kerralla varmaan jo vauvauutisia... ;)"
Semmosia mietteitä ollut silloin. Kuvat muuten hyvin samankaltaisia, mutta aika harmaita. Ja omenoita näemmä ollut puissa hurjasti. En sitä kyllä muista enää. Ajatella, että tuostakin on jo kolme vuotta aikaa, ensi viikolla juhlitaan pikkuneitiä ja isoveljeäänkin. :)
Hiljaista on ollut blogissa, tai tämmöistä verkkaista. En oikein osaa tarttua nyt mihinkään. Enkä oikein tajua, että ensi viikolla mulla alkaa työt ja typykkä aloittaa tarhassa. 12 päiväisenä, kiitos anopin. :) Mutta sitä ennen on tiedossa risteily ihan naisporukassa, järjestöristeilyä nääs. ;) Tämä on ehkä vähän nyt hassussa saumassa, mutta ilmottauduttu on jo kauan ennen näitä tän hetkisiä kuvioita, nimittäin huhtikuussa! :D Pohdin tässä ottaisinko kameraa mukaan...jotenkin tuo järkkäri on niin kolho ettei jaksaisi raahat sitä laukussa reissussa. ;)
Ihanaa loppuviikkoa, me lähdetään kohta pikkusiskon jumppakerhoon! :)
Laura
sunnuntai 6. syyskuuta 2015
sateisena viikonloppuna
Nyt on ollut kyllä taas niin tapahtumantäyteinen viikonloppu että! Eilen aamulla mietin että mihin sitä oikein suuntaisi kun vähän joka puolella olisi kiinnostavia juttuja; pestoomarkkinoita, metsäseikkailua 2-3 -vuotiaiden perheille (tuli oikein kutsu!), lastentarvikekirppistä sun muuta... No, päätettiin sitten, ettei Pestoomarkkinoita voi jättää väliin. Elimäki on minulle tosi rakas, olenhan asunut siellä lapsuusvuoteni aina kolmannelle luokalle saakka. (välissä asuttiin n. vuosi poissa) En tiedä mikä siinä on, mutta I <3 Elimäki.
Pestoomarkkinoilta suuntasimme nuoremman isosiskoni luokse ja seuraamaan kummityttöni ratsastustuntia, josta nappasin kuvia. Tässä niistä muutamia, ei-tunnistettavia. Koko päiväksi oli luvattu sadetta ja ukkosta, mutta se alkoi vasta silloin puolen päivän jälkeen rastastustunnin aikana. Onneksi ukkonen kuitenkin tyytyi vain jyrähtelemään sivummalla. Ratsukot kyllä kastuivat kunnolla, me pienen tulevan(?) heppatytön kanssa pidettiin sadetta puun alla.
Iltapäivällä sitten käytiin katsastamassa Poikilon taidenäyttely ja sen jälkeen suuntasimme porukalla (vanhempani ja siskoni perheineen) syömään. Ihan extempore! :)
Tänään onkin sitten ollut harvinaisen hiljainen ja hidas päivä. Kovasti oon suunnitellut kaikkea (lasten tulevia synttäreitä, taimikauppaan lähtöä, pyykkien ripustamista..) mutta toteutus uupuu vielä. ;) Just äsken satoi taas ja on semmonen tosi tahmea fiilis. :D Ihan silleen osittain positiivisella mielellä ajateltuna, sunnuntaina nyt saakin olla vähän tahmea.
Tänään olis kuitenkin vielä esikoisen lentopallo -harkat uudessa porukassa, saapi nähdä mimmoista on. :) Tai pallokouluhan se vielä on, mutta kuitenkin. Jotain konkreettistakin ehkä vois saada aikaiseksi joten taidan nyt ihan ekaksi mennä ripustamaan ne pyykin...
Mukavaa sunnuntaita! :)
Laura
tiistai 7. heinäkuuta 2015
satunnaisia
Olen lukenut nyt sekä Krissen että Marikan blogeista "Mä en oo koskaan" -haasteen vastaukset ja vaikka ensin tuntui että en kyllä keksi mitään [ihan kun mä olisin tehnyt jo kaikkea! :D ] niin päätin nyt sitten kuitenkin yrittää!
1. Mä en oo koskaan ajanut traktoria. No, tää nyt on varmaan semmonen mitä ei ehkä kovin moni muukaan oo tehnyt, mutta meillä kuitenkin on pari traktoria ja mua on kyllä monesti koitettu saada ajamaan semmosta, mutta jotenkin..kääk! :D Jo se että siellä sisällä - juu, kyydissä oon ollut - on varoituskyltti:"traktorin kaatuessa, älä hyppää" on niin pelottavan kuuloista! Mutta kyl mä luulen että tässä joskus munkin on vaan se askel otettava..
2. Mä en oo koskaan lumilautaillut. Laskettelua oon kokeillut parin puolikkaan laskun verran ja todennut että juu ei oo mun juttu.
3. Mä en oo koskaan lypsänyt lehmää. Polttareissa mun piti, koska olihan musta tulossa "maalaistalon emäntä" mut nykypäivän säädösten - ja sen faktan, että lehmä olis todennäkösesti vähintään potkassut mua koska en olis osannut käsitellä sitä oikein - takia en saanut kuin vähän siivoskella navetassa ja muistaakseni syöttää vasikoita. (toim.huom. ei meillä lehmiä ole, mutta mies on siis sivutoiminen maanviljelijä)
4. Mä en oo koskaan syönyt katkarapuja. Enkä montaa muutakaan vastaavaa vedenelävää. Oon huono syömään kalaa, ja tosiaan vielä huonompi syömään mitään muutakaan mikä elää vedessä. Nyt aikuisena siis olen alkanut jopa tykkäämään [joistakin] kalaruoista, ja ehkä mun täytyy vielä noi katkaravutkin joskus kokeilla.. ;)
5. Mä en oo koskaan vetänyt auton perässä mitään, siis peräkärryä tai traileria tms. Edes suoralla tiellä.
6. Mä en oo koskaan hypännyt benji-hyppyä saatikka laskuvarjolla. Tandem -hyppyä ehkä tekis joskus mieli kokeilla - siis laskuvarjolla, benji-hypyssä pelkäisin et päät kolkkaa yhteen! (mut en mä kyllä vanno että uskaltaisin sillä laskuvarjollakaan hypätä)
7. En oo koskaan saanut sakkoja, siis ylinopeudesta tms. Parkkisakot oon ehkä joskus saanut, en ole ihan varma olinko itse silloin kuskina vai en, mutta en voi vannoa etten olis niitäkään koskaan saanut.
8. Mä en oo koskaan ampunut eläintä. Kuulostaapa hurjalta, mutta kun meinasin ensin laittaa etten oo koskaan metsästänyt niin sehän ei olis pitänyt paikkaansa, koska oon kyllä monet kerrat ollut hirvijahdissa mukana. Mutta ilman asetta. On kyllä joskus vähän houkuteltu, sillä radalla osun ihan hyvin tauluun, mutta ei, en mä vaan kuitenkaan lopulta pystyis ampumaan. p.s. En oo kyllä ihmistäkään ampunut. :D
Enempää en nyt yhtäkkiä keksi, näissäkin meni jo aikansa. :D Minäkään en haasta ketään vaan jätän haasteen napattavaksi kelle tahansa. Olis kiva jos vinkkaisit jos haasteen otit vastaan niin sitten pääsen lukemaan!
Kuvat ei vois enempää satunnaisia olla (jutuista puhumattakaan). Pitkin kesää napattuja, kotoa, mökiltä, eri tapahtumista. Ulkona sataa, johan tässä monta päivää saatiin auringosta nauttiakin...pöh. No, katsotaan nyt miten ennusteet pitää paikkansa.
Laura
keskiviikko 24. kesäkuuta 2015
harakankello, metsäkurjenpolvi ja sen semmoista
Toissa aamuna lehdenhakureissulla käppäilin muutama sata metriä pidemmälle ja hain pellon reunasta pari hassua kukkaa keittiön pöydälle maljakkoon. Melkein kukintansa lopussa olivat, mutta nämä pari päivää ovat tuossa ilahduttaneet. Nyt jo suurin osa terälehdistä on varissut pöydälle - kaunista sekin. Kyseessä siis harakankello ja metsäkurjenpolvi. Ainakin tietääkseni. :)
Eilen vietettiin päivä Ikeassa Marikan kanssa. Oli kyllä tosi kiva ja piristävä reissu! Lähdin hakemaan siis halpoja verhoja terassille, mutta voinette arvata kuinka "halvoiksi" ne lopulta tulivat. ;D Mutta kaikki tarpeellista, joten hyvä näin! ;) Enimmäkseen siis ihan käyttötavaraa (kuten lakanoita ja laastaria) mutta myös muutama sisustuksellinenkin juttu. Niistä myöhemmin.
Tänään näyttäisi tulevan täysin sadepäivä, joten siivoilua on tiedossa. Illalla on myös meidän paikallisen kylätapahtuman avajaiset, jonne on tarkoitus suunnata. Sadesäästä huolimatta siis ihan kiva päivä tulossa!
Laura
keskiviikko 3. kesäkuuta 2015
viime päiviin
..on mahtunut arkea ja juhlaa. On syöty ekaa kertaa terassilla [pasta carboranaa pussista, mutta kuitenkin], yllätetty äiti, joka täytti pyöreitä vuosia ja siivottu [tuntuu, että turhaan kun juuri kun olet imuroinut, saapuu jälkikasvusi ja täräyttää mummilla leipomansa pullat sohvapöydälle :D ], keitetty raparperihilloketta ja -kiisseliä, paistettu lettujakin.
Mutta palatakseni hiukan äitin juhliin, niin tosiaan yllätettiin äiti viemällä hänet zumbaan! Nimittäin äiti ei ole nyt muutamaan vuoteen käynyt zumbassa, koska hänen lemppariohjaajansa lopetti zumban vetämisen. Nytpä me tyttäret sitten tilattiinkin ko. ohjaajalta yksityistunti ja vietiin äiti zumbaamaan! :) Meitä oli siis tunnilla äitin lisäksi me kolme tytärtä ja kaksi tyttärentytärtä. Kyllä oli kivaa!
Zumban jälkeen mentiin toiselle siskolleni saunomaan, ja juotiin pienet skumpat mansikoineen siinä myös. Lopuksi mentiin vanhempieni luokse, jossa isäni grillasi ihania härän pihvejä salaatin kera. Illan kruunasi kakkukahvit (leivoin juhliin New York cheesecaken) ja pari hauskaa ohjelmanumeroa: historiakatsaus äitini synnyinvuodelta ja lahja-arvonta. Lapsenlapset antoivat paljon kuvaavalle mammulleen selfie-kepin ja sen kanssa sitten naurettiin loppuilta. :)
Kivasti kyllä on alkanut tämä kesäkuu ja kaikkea ihanaa on tiedossa kun miehellä alkaa loma ja meillä alkaa vissiin v i h d o i n se remppa! Jee!
Laura
p.s. Meidän pihassa ei kuki yksikään omenapuu! :o Tänään tutkailin hieman yhtä puuta ja muutama nuppu kyllä näkyy mutta siinäpä se! Viime vuonna tuli kyllä niin hirveästi omenia että ehkä tämä oli odotettavissakin. Yllä oleva kuva on siskoni pihasta, jossa kukkii ihanasti kirsikka- ja luumupuut.
p.s.2 Raparperin alla löytyy myös facebookista *klik*
tiistai 3. helmikuuta 2015
Seitsemän
Sain Marikalta blogista Palanutta siirappia ja pumpernikkeliä haasteen, jossa vastataan seitsemään kysymykseen, keksitään seuraavat seitsemän itse ja haastetaan ihmisiä mukaan. :) Hommiin siis! :)
1. Matkakohde, joka on tehnyt suuren vaikutuksen ja minne haluaisit matkustaa uudelleen?
Se on varmaan Brighton Etelä-Englannissa. Vietin siellä 3 kuukautta syksyllä 1998, ja jotenkin se kaupunki vain on niin ihana kaikkine sokkeloineen ja rantoineen. Joka joulu kun televisiosta tulee Lumiukko jaksan mainita muulle perheelle että tuolla ja tuolla äiti on käynyt! :D
Yksi paikka joka ei ole vielä ainakaan alkanut kyllästyttää onkin sitten ihan tuo rakas eteläinen matkakohde eli Tallinna, ja tarkemmin sanottuna vanha kaupunki siellä. Olen nyt jo reilun 10 vuoden ajan käynyt siellä vähintään joka toinen kevät ja aina tuntuu että löytyy uusi ravintola tai putiikki. Tokihan siellä siis puodit vaihtuukin, ei ne aina vaan uusia ole. ;)
Ja nyt kun etsin netistä kuvia Brightonista (omani kun eivät ole digitaalisessa muodossa) niin tajusin että onhan siellä hyvin samanhenkistä kuin Tallinnan vanhassa kaupungissa, minua kiehtoo ylipäätään vanhat kaupunginosat. :)
2. Top 5 arkiruokanne?
Oi, tää on paha juuri tällä hetkellä. Meillä esikoinen on nyt jossain semmoisessa vaiheessa että oikein mitkään ruoat eivät maistu. Onneksi sentään kasviksia syö, mutta liha ja kala ei tahdo upota. Eli meillä ei nämä "perinteiset" lapsiperheen ruoat kuten makaronilaatikko tai spaghetti-bolognese tee kauppaansa. Sen sijaan meillä syödään paljon salaattia, lihapullia (einekset uppois parhaiten mutta niitä ostan kuitenkin harvemmin), perunaa, kasviksia, pastaa jonkin verran, nakkeja tai kalapuikkoja joskus. Aikuiset toki syö sitä lihaa (hirveä, nautaa, kanaa lähinnä) ja kalaakin, mutta lapsille maistuu huonosti. Eiköhän tämä ole vaan vaihe.. ;) Mutta siis top vitosta en nyt tähän hätään osaa laittaa. :D
Pääasiassa kuitenkin pyrin tekemään ruoan itse, kuten nyt vaikka nuo tammikuun alussa tehdyt pitaleivät, joihin tein kebabinkin itse elämäni ekaa kertaa. :)
ja heti täytyy editoida - jo ennen julkaisua - että teen kuitenkin usein myös niitä ei-toivottuja ruokia, kuten tänäänkin makaronia ja jauhelihakastiketta. Ja sehän upposi, jopa esikoiselle! :D
3. Missä uimarannoilla käyt kesäisin/paras uimaranta evö?
No me käydään tässä meidän kylän omalla uimarannalla, sekä tietysti mökillä. Meiltä on tuohon rannalle ihan tosi lyhyt matka, ja se on kyllä tosi hyvä ranta (ylempi kuva). Niin hyvä, että kauempaakin sinne tulevat uimaan, ja onpahan jotkut ulkomaalaiset yöpyneetkin siinä rannalla.. ;) Tosin siihen se ei ole tarkoitettu.. Mutta matala hiekkapohja ja laiturin päästä voi vähän hyppiäkin. :)
Mökillä saakin sit rentoutua ihan omassa rauhassa, mitä nyt joskus kalastajat tuppaa tulemaan hieman liian rantaan meidän makuumme. Vissiin ihan hyvä kaislikko siinä. ;) Mökkiranta on myös todella matala ja turvallinen lapsille. (toki ämpäriinkiin voi hukkua jos ei valvo)
4. Pääsiäisperinteesi. Onko niitä?
No, meillä ei kyllä mitään semmosia ihan must perinteitä ole, yhtä lukuunottamatta. Rairuohoa tai vehnää yleensä koitan muistaa laittaa tulemaan, usein oon myöhässä. :D Koristeita kaivellaan esiin pääsiäiseksi ja virvotaan isovanhemmat. Yleensä käydään syömässä mun vanhemmilla, joskus myös anoppilassa. Pääsiäissunnuntaina on sitten se meidän ainoa "must" -perinne, eli munien piilotus. Omat vanhempani piilottivat aina meille siskoksille munat ja me ollaan miehen kanssa jatkettu perinnettä. Se on kyllä tosi hauskaa. :)
5. Minkä ikäisenä sait lapsesi? Oliko se mielestäsi hyvä ikä?
Olin 29 kun sain esikoiseni ja 35 kun sain tämän pikkusiskon. Tällä toisella kierroksella olisin halunnut olla nuorempi (=pienempää ikäeroa toivottiin mutta aina ei asiat mene niinkuin toivoo/suunnittelee) mutta kyllä sanoisin että esikoinen syntyi ihan sopivaan aikaan. Oltiin ehditty olla jo melkein viisi vuotta yhdessä ja "juoksut oli juostu". Olisin varmaan nuorempanakin voinut äidiksi "ryhtyä" mutta lasteni isä ei ollut vielä tullut eteeni. Ja ihan hyvä niin! (teininähän ajattelin että ihan viimeistään kaksikymppisenä pitäisi olla eka lapsi! :D )
6. Rakkain aarteesi sisustustukseen liittyen? - esine, huonekalu, taulu tai muu mistä et luopuisi mistään hinnasta?
Mulla on tapana kehittää vähän turhankin kiinteitä suhteita esineisiin, joten näitä aarteita on kyllä paljon. Mutta ihan päällimmäisenä on kai asioita, mitä olen saanut famulta ja niistä tärkein eräs pieni patsas. Myös eräät keittolautaset ovat aarteitani, nekin famulta saatu jo vuosia sitten. Niistä syödään vain riisipuuroa ja kesäkeittoa. :D En kyllä tiedä liittyykö ne sisustukseen...?
On myös huonekaluja joista en luopuisi, esimerkiksi keittiön vanhat turkoosin sävyiset tuolit ja olohuoneen lipasto. Vaikka ne joskus nykyisestä käytöstään poistuisikin niin meiltä ne eivät lähde.
Myös äitini maalaamat taulut ja teokset ovat tärkeitä, viikonloppuna sain juuri kaksi uutta.. ;)
7. Mitä tekisit jos nyt saisit 2000 euroa?
Hmmm.... Noh. Järkevähän laittaisi ne vaikkapa remonttirahastoon, mutta enpä tiedä olisinko niin kovin järkevä. Vielä järkevämpi hoitovapaalainen käyttäisi ne vaikka laskuihin mutta hui sentään, ei nyt niin voi tehdä! :D
Olen jo jonkin aikaa haaveillut vanhasta isosta talonpoikaiskaapista, niin varmaan siihen laittaisin rahaa ja jos jotain vielä jäisi niin luultavasti ne menisi lastenvaatteisiin.. ;)
Noniin, nyt sitten pitäisi keksiä seitsemän kysymystä ja haastaa muita mukaan.
1. Mikä on lempivuodenaikasi? Miksi?
2. Rakkain kuvasi (minkä haluat julkaista)?
3. Näkyykö ystävänpäivä teidän perheessänne? Jos, niin miten?
4. Mikä harrastus (bloggaamisen lisäksi) on sinulle niin tärkeä, ettet siitä haluaisi luopua kuin pakon edessä?
5. Jos saisit olla päivän kuka tahansa, kuka olisit ja miksi? (myös edesmenneistä saa valita)
6. Lempivaatteesi/asusi?
7. Minne haluaisit matkustaa? Miksi juuri sinne?
Haasteen heitän eteenpäin - ehkä vähän tylsästi mutta kuitenkin - kaikille jotka tämän postauksen lukevat! Olisi kiva että vastaisit ja vinkkaisit minulle sitten kun olet sen tehnyt että tiedän tulla lukemaan! :)
Laura
p.s. Oli muuten tosi hauska vastata tähän, koska sopivia kuvia etsiessäni päädyin katselemaan vanhoja kuvakansioita enemmänkin. :) Postauksen kuvat ovat siis vuosien varsilta.
![]() |
| kuva |
![]() |
| kuva |
![]() |
| kuva |
Se on varmaan Brighton Etelä-Englannissa. Vietin siellä 3 kuukautta syksyllä 1998, ja jotenkin se kaupunki vain on niin ihana kaikkine sokkeloineen ja rantoineen. Joka joulu kun televisiosta tulee Lumiukko jaksan mainita muulle perheelle että tuolla ja tuolla äiti on käynyt! :D
Yksi paikka joka ei ole vielä ainakaan alkanut kyllästyttää onkin sitten ihan tuo rakas eteläinen matkakohde eli Tallinna, ja tarkemmin sanottuna vanha kaupunki siellä. Olen nyt jo reilun 10 vuoden ajan käynyt siellä vähintään joka toinen kevät ja aina tuntuu että löytyy uusi ravintola tai putiikki. Tokihan siellä siis puodit vaihtuukin, ei ne aina vaan uusia ole. ;)
Ja nyt kun etsin netistä kuvia Brightonista (omani kun eivät ole digitaalisessa muodossa) niin tajusin että onhan siellä hyvin samanhenkistä kuin Tallinnan vanhassa kaupungissa, minua kiehtoo ylipäätään vanhat kaupunginosat. :)
2. Top 5 arkiruokanne?
Oi, tää on paha juuri tällä hetkellä. Meillä esikoinen on nyt jossain semmoisessa vaiheessa että oikein mitkään ruoat eivät maistu. Onneksi sentään kasviksia syö, mutta liha ja kala ei tahdo upota. Eli meillä ei nämä "perinteiset" lapsiperheen ruoat kuten makaronilaatikko tai spaghetti-bolognese tee kauppaansa. Sen sijaan meillä syödään paljon salaattia, lihapullia (einekset uppois parhaiten mutta niitä ostan kuitenkin harvemmin), perunaa, kasviksia, pastaa jonkin verran, nakkeja tai kalapuikkoja joskus. Aikuiset toki syö sitä lihaa (hirveä, nautaa, kanaa lähinnä) ja kalaakin, mutta lapsille maistuu huonosti. Eiköhän tämä ole vaan vaihe.. ;) Mutta siis top vitosta en nyt tähän hätään osaa laittaa. :D
Pääasiassa kuitenkin pyrin tekemään ruoan itse, kuten nyt vaikka nuo tammikuun alussa tehdyt pitaleivät, joihin tein kebabinkin itse elämäni ekaa kertaa. :)
ja heti täytyy editoida - jo ennen julkaisua - että teen kuitenkin usein myös niitä ei-toivottuja ruokia, kuten tänäänkin makaronia ja jauhelihakastiketta. Ja sehän upposi, jopa esikoiselle! :D
3. Missä uimarannoilla käyt kesäisin/paras uimaranta evö?
No me käydään tässä meidän kylän omalla uimarannalla, sekä tietysti mökillä. Meiltä on tuohon rannalle ihan tosi lyhyt matka, ja se on kyllä tosi hyvä ranta (ylempi kuva). Niin hyvä, että kauempaakin sinne tulevat uimaan, ja onpahan jotkut ulkomaalaiset yöpyneetkin siinä rannalla.. ;) Tosin siihen se ei ole tarkoitettu.. Mutta matala hiekkapohja ja laiturin päästä voi vähän hyppiäkin. :)
Mökillä saakin sit rentoutua ihan omassa rauhassa, mitä nyt joskus kalastajat tuppaa tulemaan hieman liian rantaan meidän makuumme. Vissiin ihan hyvä kaislikko siinä. ;) Mökkiranta on myös todella matala ja turvallinen lapsille. (toki ämpäriinkiin voi hukkua jos ei valvo)
4. Pääsiäisperinteesi. Onko niitä?
No, meillä ei kyllä mitään semmosia ihan must perinteitä ole, yhtä lukuunottamatta. Rairuohoa tai vehnää yleensä koitan muistaa laittaa tulemaan, usein oon myöhässä. :D Koristeita kaivellaan esiin pääsiäiseksi ja virvotaan isovanhemmat. Yleensä käydään syömässä mun vanhemmilla, joskus myös anoppilassa. Pääsiäissunnuntaina on sitten se meidän ainoa "must" -perinne, eli munien piilotus. Omat vanhempani piilottivat aina meille siskoksille munat ja me ollaan miehen kanssa jatkettu perinnettä. Se on kyllä tosi hauskaa. :)
5. Minkä ikäisenä sait lapsesi? Oliko se mielestäsi hyvä ikä?
Olin 29 kun sain esikoiseni ja 35 kun sain tämän pikkusiskon. Tällä toisella kierroksella olisin halunnut olla nuorempi (=pienempää ikäeroa toivottiin mutta aina ei asiat mene niinkuin toivoo/suunnittelee) mutta kyllä sanoisin että esikoinen syntyi ihan sopivaan aikaan. Oltiin ehditty olla jo melkein viisi vuotta yhdessä ja "juoksut oli juostu". Olisin varmaan nuorempanakin voinut äidiksi "ryhtyä" mutta lasteni isä ei ollut vielä tullut eteeni. Ja ihan hyvä niin! (teininähän ajattelin että ihan viimeistään kaksikymppisenä pitäisi olla eka lapsi! :D )
6. Rakkain aarteesi sisustustukseen liittyen? - esine, huonekalu, taulu tai muu mistä et luopuisi mistään hinnasta?
Mulla on tapana kehittää vähän turhankin kiinteitä suhteita esineisiin, joten näitä aarteita on kyllä paljon. Mutta ihan päällimmäisenä on kai asioita, mitä olen saanut famulta ja niistä tärkein eräs pieni patsas. Myös eräät keittolautaset ovat aarteitani, nekin famulta saatu jo vuosia sitten. Niistä syödään vain riisipuuroa ja kesäkeittoa. :D En kyllä tiedä liittyykö ne sisustukseen...?
On myös huonekaluja joista en luopuisi, esimerkiksi keittiön vanhat turkoosin sävyiset tuolit ja olohuoneen lipasto. Vaikka ne joskus nykyisestä käytöstään poistuisikin niin meiltä ne eivät lähde.
Myös äitini maalaamat taulut ja teokset ovat tärkeitä, viikonloppuna sain juuri kaksi uutta.. ;)
7. Mitä tekisit jos nyt saisit 2000 euroa?
Hmmm.... Noh. Järkevähän laittaisi ne vaikkapa remonttirahastoon, mutta enpä tiedä olisinko niin kovin järkevä. Vielä järkevämpi hoitovapaalainen käyttäisi ne vaikka laskuihin mutta hui sentään, ei nyt niin voi tehdä! :D
Olen jo jonkin aikaa haaveillut vanhasta isosta talonpoikaiskaapista, niin varmaan siihen laittaisin rahaa ja jos jotain vielä jäisi niin luultavasti ne menisi lastenvaatteisiin.. ;)
Noniin, nyt sitten pitäisi keksiä seitsemän kysymystä ja haastaa muita mukaan.
1. Mikä on lempivuodenaikasi? Miksi?
2. Rakkain kuvasi (minkä haluat julkaista)?
3. Näkyykö ystävänpäivä teidän perheessänne? Jos, niin miten?
4. Mikä harrastus (bloggaamisen lisäksi) on sinulle niin tärkeä, ettet siitä haluaisi luopua kuin pakon edessä?
5. Jos saisit olla päivän kuka tahansa, kuka olisit ja miksi? (myös edesmenneistä saa valita)
6. Lempivaatteesi/asusi?
7. Minne haluaisit matkustaa? Miksi juuri sinne?
Haasteen heitän eteenpäin - ehkä vähän tylsästi mutta kuitenkin - kaikille jotka tämän postauksen lukevat! Olisi kiva että vastaisit ja vinkkaisit minulle sitten kun olet sen tehnyt että tiedän tulla lukemaan! :)
Laura
p.s. Oli muuten tosi hauska vastata tähän, koska sopivia kuvia etsiessäni päädyin katselemaan vanhoja kuvakansioita enemmänkin. :) Postauksen kuvat ovat siis vuosien varsilta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

























































