sunnuntaiseikkailu

Tylsästäkin päivästä voi tulla ihan huippu kun vaan tekee siitä sellaisen. Meillä oli vähän semmoinen tahmea alku päivälle; me aikuiset oltiin jotenkin ihan jumissa ja veto pois omien menojemme takia: minä olin pe-la parhaan ystäväni luona pääkaupunkiseudulla - kuten instaseuraajat tietävätkin, ja mies oli sitten eilen hirvikoiraseuran kesäpäivillä. No, alkoi kuitenkin iltapäivällä se makoilu ärsyttää ja niinpä päätettiin lähteä pikku reissulle Kotkaan.

Ensin suunnattiin syömään Rossoon, jossa ehkä muutaman sekunnin ajan mietin että kannattikohan tämä sittenkään; pikkusisko, joka oli nukahtanut autoon, oli kiukkuinen ja nälkäinen ja onnistui kaatamaan maidot heti kättelyssä syliimme... (terkkuja vaan jos olitte meidän kanssa samaan aikaan syömässä! :D ) No, tämän jälkeen ääni muuttui kellossa täysin ja viimeistään kun neiti sai eteensä lautasen oliiveja ja muita herkkuja niin paha mieli oli poispyyhkäisty!

Ruokailun jälkeen suuntasimme Sapokkaan jälkiruokajätskeille. Lokit oli kyllä niin ahneina vieressä, että joutui välillä jopa vähän hätistämään kauemmas. Käppäilimme ja pelleilimme Sapokassa hyvän tovin, ja pikaisen vessareissun jälkeen hyppäsimme autoon ja ajelimme vielä ympäri Kotkaa katsellen taloja ja muita näkymiä. Esikoinen mietti että minkähänlaista olisi asua Kotkassa. Sitä en osaa sanoa, mutta ainakin tosi kaunis kesäkaupunki se on ja melko lähellä meitä, joten melko usein siellä on tullut pyörähdeltyäkin.

Kotimatkan kruunasi vielä ihana tupla-sateenkaari, josta ensin näkyi vain pieni pätkä, ja sitten yhtäkkiä se peittikin koko taivaankaaren kirkkaana, kunnes hävisi vesisateen myötä.
Ihana ilta meillä oli siis oman perheen kesken, viileä ja pilvinen sääkään ei haitannut. Lapsetkin oli ihan fiiliksissä, eivätkä olisi vielä halunneet lähteä. Puhuttiinkin että tämä oli meidän sunnuntaiseikkailu. <3

Laura

jo joutui armas aika!

Loma! Upeeta! Mahtavaa! No, eihän tämän kotiäidin arki sinänsä paljoa muuttunut, mutta kyllä tämä nyt lomalta tuntuu kun esikoinenkin saa aamuisin jäädä kotiin. Ihanaa!

Ja ihan mahtava aloitus meillä olikin lomalle kun aamulla esikoisen ihanan kevätjuhlan jälkeen hurautin muuta perhettä edeltä järjestelemään siskoni luokse kummityttöni lakkiaisia. Pääsin tosiaan mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan juhlia ja se on kyllä ihan lempipuuhaani! Kerrankin soitin siskolleni taas uuden idean saatuani:"Anteeks nyt, kun mä koko ajan suunnittelen näitä teidän juhlia mutta....". Ja eipä se vissiin haitannut.

Etukäteen askarreltiin pompomeja kummitytön kanssa, tilasin netistä ulos telttakatokseen paperilyhtyjä ja kukkakaupasta kimpun pöytään, miettittiin menua, käytiin kaupassa ja sen sellaista. Loppuviikosta sitten leivoin omalta osaltani juhliin minttusuklaacupcakeseja, lime-valkosuklaatuulihattuja ja täytekakut, joiden sisällä oli vadelma- ja valkosuklaamoussea. Lisäksi tarjolla oli mansikka-halloumisalaattia, perunasalaattia, pestomarinoituja mozzarellapalleroita, feta-pestohyrriä, cockailpiirakoita munavoilla ja savuporolevitteellä, sekä kahvipöydässä noiden jo mainittujen lisäksi lusikkaleipiä. Juomia mansikka-raparperiboolia, vissyä ym.

Sain myös ottaa "viralliset" kuvat sankarista, ja ihaniahan niistä tuli. Mikäs siinä on kuvatessa kun malli on niin kaunis. :)

Esikoinen, joka siis päätti hienosti tokaluokan, lähti toisille serkuilleen yöksi ja kun ajelin iltasella kotiin nukkuva kuopus takapenkillä, en voinut kun hymyillä katsellessani alkukesän supervehreää maisemaa, joka kylpi ilta-auringon säteissä. Ihan huippupäivä kaikenkaikkiaan!

Laura

Mökötupa

Edelliseen blogiin tein muutama vuosi sitten postauksen meidän mökötuvasta, eli ulkosaunan pukuhuoneesta. Meillä on siis tuolla navetassa (jossa siis ei muita eläimiä ole, kuin pupuilla oma huone) ihana sauna. Puusauna, joka lämpiää yhdellä pesällisellä puolessa tunnissa suunnilleen. Ihanan kosteat löylyt siellä saa sillä kiviset seinät ja lattia päästää kosteutta aina sopivasti ilmaan. Ihan liian harvoin sitä kyllä lämmitetään, mutta se johtuu pääosin varmasti siitä, ettei siellä ole peseytymismahdollisuutta. Tokihan siis mökillä ollaan totuttu peseytymään ilman suihkua, mutta kun löylyvedetkin pitää saunalle kantaa niin pesuvesiä ei ihan viitsi. ;) Mutta sinne on tulossa jossain vaiheessa pesutilat, tai kylpylä, joksi suunnitelmaa tykkään kutsua. Ihan ykkösenä ei tuo remppakohde meillä ole, joten näillä mennään ja onhan se toisaalta hauska kipsutella pihan poikki suihkuun sisälle.

Sauna itsessään on ihana hämyisä, ja useimmiten saunommekin siellä ihan vaan kynttilänvalossa. Mitäpä siellä nyt tarvisi nähdäkään? :)

Nyt uuden vuoden aattona lämmitettiin sauna vieraille, ja tietenkin itsellemme, ja taas palautui mieleen että kyllähän täällä voisi vähän useamminkin saunoa.. ;) Laitettiin minun n. kuukauden takainen tori.fi -löytöni, eli tuo ihana naulakko seinälle ja sytyteltiin kynttilöitä. Tykkään mökötuvan rosoisuudesta erityisesti.

Mökötuvassa on myös toimiva leivinuuni, jonka käyttöä ollaan silloin tällöin opeteltu. Vielä ei osata lämmittää sitä sopivasti vaan melkein aina on lihapata pitänyt laittaa vielä sähköuuniin, mutta on sillä todella hyvä lämmittää tila. Ja kyllä minä vielä jonain päivänä paistan leivätkin siellä! Tuo sininen ovi johtaa siis saunaan, aika hauska väritys tuolla mökötuvassa. :) Sohva on aika ruma, mutta ihan toimiva vuodesohva, jossa ollaan esimerkiksi yksi uudenvuoden yö nukuttu miehen kanssa ja mies myös usein kesäisin nukkuu tuolla yövuorojen jälkeen.

Sitä en osaa sanoa, mistä nimi tulee. :D

Laura

Taas Hesassa - Lumikuningatar!

Pari viikkoa sitten oltiin HIHSissä, tällä kertaa oli vuorossa Ooppera. Äitini on ostanut kaikille lapsenlapsilleen liput Oopperaan omavalintaiseen (=äiti on saanut valita) balettiesitykseen. Nyt oli meidän isoveikan vuoro. Keväällä taidettiin näytös valita ja valinta osui Lumikuningattareen ajatuksella, että seikkailutarina olisi varmasti 8-vuotiaan pojankin mieleen.

Eilen oli sitten se päivä kun lähdettiin junalla matkaan. Taisi poika odottaa reissusta kaikista eniten junalla matkaamista, ei ole oikein automatkailuihmisiä nääs. Matka sujuikin tosi mukavasti, on se kuitenkin aina väljempää junassa kuin autossa.

Perillä suunnattiin ensin Laterna Magikaan, jossa meidän piti viimeksi jo käydä mutta ei ehditty. Siellä on siskoni keramiikkatöitä näyttelyssä vielä 15. päivään saakka. (vinkvink pääkaupunkiseutu! ;) ) Paikka ei ollut vielä auki, joten pistäydyttiin Play it again Sam:iin. Kyllä olikin nostalginen paikka, ja äitikin teki sieltä löydön, ihanan kaulakorun.

Näyttelyn jälkeen alkoi olla jo nälkä, ja isoveikka muisti nähneensä tulomatkalla erään tietyn ravintolan, joten suunnattiin City-käytävän Rossoon. Olin aika yllättynyt kun perinteisen alkusalaattipöydän sijaan siellä olikin antipasti -pöytä.

Itse balettikokemus oli kyllä ihan huikea. Kauniit ja komeat - taitavat! - ballerinat huikeissa meikeissä ja asuissaan, lavastus, itse tarina...ennenkaikkea Tuomas Kantelisen säveltämä musiikki...oi että! Meillä oli paikat eturivissä, ja vaikka se kokonaiskuvan kannalta oli tietysti vähän haastava paikka (joskaan ei ollenkaan mahdoton) niin oli kyllä aika mageeta kun maahiset ja noidat tuli kirjaimellisesti iholle. Myös lapset oli otettu upeasti huomioon, ensinnäkin siinä mielessä että baletilla oli kertojaääni (mummo, joka tässä esityksessä oli Minna Haapkylä) sekä toista näytöstä ennen lapsille jaetuin välkkyvin taikasauvoin, joilla lapset pääsivät osallistumaan Lumikuningattaren kukistamiseen tarinan lopussa. Mutta se tunne katsomossa. Mietin vaan, että kyllä on huikeeta päästä kokemaan tämä. Uskon, että kokemus oli unohtumaton pojallekin. Oli myös "siistiä" väliajalla mennä etukäteen varattuun pöytään nauttimaan tarjoilusta.

Esityksen jälkeen vielä kerran (tällä kertaa täpötäyteen) ratikkaan ja treffaamaan Fazerin kahvilaan [jossa oli tosi mageet, ja niin muodikkaat valaisimet] äitini, joka meidän ollessa oopperassa oli hummaillut kaupungilla. Piipahdettiin nopeasti vielä Indiskassa, josta tein muutaman kivan ostoksenkin. Siitä sitten junaan ja kotiin.

Ihana päivä! ;)

Laura

p.s. Mulla jäi taaas kamera kotiin, joten kännykkäräpsyillä mennään...

Sugar baby

Kattokaa ny mimmoset melonit! :o

Oon oikeasti tosi [iloisesti] yllättynyt! Kun keväällä kylvin melonin siemeniä - sugar baby nimeltään - niin en suoraan sanottuna odottanut oikein mitään. "Kokeilu", ajattelin. Keskiviikkona kun sitten esittelin ystävälle meloneita, ylpeänä niistä n. 2cm:n halkaisijaltaan olevista, kun kaveri bongasi ison (vas.) ja sitten vieläkin isomman (oik.)! En tajua miten olen ne missannut. Joka päivä kuitenkin olen kastellut ja ihastellut niitä pieniä alkuja jotka olen huomannut. :D Tuo pienempi on ehkä n. pesäpallon kokoinen ja isompi...no tuossa kuvassahan se kämmenelläni lepää. :) 

Nyt en vaan tiedä onko se jo valmis..? Kumisee kyllä koputtaessa, niinkuin kypsä vesimeloni tekee. Muistelen nimittäin että pussin kyljessä olisi lukenut että niistä tulee n. 20cm halkaisijaltaan ja sitähän tuo vissiin alkaa jo olla. Hmm... Ehkäpä otamme melonin mukaan mökille, jonne kohta lähdemme lasten kanssa viettämään viimeistä lomaviikonloppua. Ainakin mukaan lähtee perunoita, sipulia ja kurkkua omasta maasta. Huippua!

Tästä olen kyllä niiin iloinen! Tomaatitkin on kasvaneet kivasti nyt kylmän kesäkuun jälkeen, toivottavasti ehtivät myös punertua, ja kesäkurpitsastakin saan kohta jo ottaa satoa. Tai voisin melkein ottaa jo nyt, mutta annan vielä ihan hitusen kasvaa. :) 

Ihanaa sadonkorjuun aikaa! 

Laura

Todellista lähiruokaa

...ja pikasellaista!

Ihan mahtava fiilis: kävelin kasvimaalle, otin maasta perunoita (aika pieniä ovat vielä), sipulia (juuri sopivan kokoisia) ja pinaattia. Perunoista lähti kuori melkein puhaltamalla, mahtavaa! Sipulien kanssa joutui jopa vähän vaivautumaan, mutta ihan vähän vaan. Silpuksi vaan, samoin kuin pinaatti, jonka ensin huuhtelin. Perunat kiehumaan, ja kun olivat melkein kypsiä - n. vartin päästä - niin rasvaa pannulle, perään sipulit ja hetken päästä pinaatti. Suolaa, pippuria ja kermaa. Se on siinä. Voi vitsi miten hienoa! :)


Laura

p.s. eli keitettyjä perunoita ja pinaattikastiketta. ;) Piti tehdä Vihreän talon kesäpottuja mutta ei ollut aikaa... Toisella kertaa sitten. :)

Pikku kippari

Mökillä on ihana ranta. Niin matala ja turvallinen lapsille! (toki ämpäriinkin voi hukkua) Vaikka meitä 70-luvun (ja aiempienkaan) lapsia ei niin valvottu kun uimataito oli saavutettu, niin kyllä sitä nykyään tulee aika vieressä vahdittua nöitö pienempiä, pikkusiskoa nyt eritoten tietenkin. (oikeasti siis ollaan juteltu nyt useamman äidin/mummon/isän/papan kanssa, että "ennenvanhaan" lapset oli ihan keskenään vaan rannoilla ja muilla uimapaikoilla, ilman aikuisten valvontaa. Ihme, ettei mitään sattunut! Tai no toki jossain sattui mutta ei kenenkään sellaisen piireissä kenen kanssa olen jutellut. Silti itselle ei tulisi kyllä mieleenkään jättää omia lapsia itsekseen rantaan.)

Vähän kuitenkin halusin hommaa helpottaa, mahdollistaa hetken lehdenluvun, joten puin yhtenä päivänä tytölle pelastusliivit! Eipä tyttö nyt niin hirveästi syvälle itsekseen hingukaan, leikkii lähinnä rantavedessä, mutta kyllähän se mielenrauhaa antoi lukea rappusilla Kotiblogit -lehteä. (sain muuten paljon inspiraatiota oman kodin laittoon taas!) Laituri nimittäin karkasi kevään aikana, muutenhan olisin maannut laiturilla. ;) 

Ihania nämä kesäpäivät! <3

Laura

No onkos tullut kesä...?

No on! Ihanaa kun vihdoin on lämmintä ja aurinko paistaa! Liian kuuma ei vielä ole ollut, mitä nyt yöllä joskus kyllä on tuskastuttanut.. Mutta silti, en valita. :) Kasvit ovat lähteneet taas kasvuun, ja se jos mikä on mahtavaa! Lapset (ja minä!) ovat nauttineet kun voi juosta sisään ja ulos pukematta sen kummemmin.

Lupasin aiemmin kertoa vähän synttärilahjoista. No tässäpä tulee. :D Sain mm. tämän kauniin korituolin, josta ihana Maria minulle vinkkasi. Kiitos vielä!
Muutamia viikkoja sitten keksin, että haluan korituolin, jossa voin istuskella terassilla ja puutarhassa. Ryhdyin heti kyttäämään toria, mutta sopivaa ja sopivanhintaista ei tullut vastaan, ja jos tulikin niin jossain liian kaukana. No, Maria oli bongannut tämän tuolin yhdellä live-kirppiksellä, vinkkasi minulle ja minä-tyttö vinkkasin lahjatoiveeni eteenpäin...ja niin tuoli muutti meille! :) Tuossa on tosi mukava istua, selkänoja antaa hieman "periksi", vaikka onkin ihan tukeva ja ehjä tuoli.

Toinen ihana lahja oli kotimainen Meillä on joulu -kirja. Siskoni nauroi, että vihdoin hän muisti antaa kirjan minulle! :D Mutta mikäs sen mukavampaa luettavaa kesähelteillä kuin ihanat joulujutut. Ja ihan hyödyllistäkin, aion tässä ihan lähiaikoina kokeilla ainakin tätä tomaattikeiton ohjetta. <3 (ehkä jätän kanelia ym. vähemmälle ;) )

Nautitaan nyt kesästä kun se on kauneimmillaan! :)

Laura

Miniloma

Oh, ihana viikonloppu takana. Vietettiin se miehen kanssa niinkin eksoottisessa etelän kohteessa kuin Helsinki! :) Oli ihana olla ihan jouten, vailla aikatauluja (tai no, oli yksi) ja ilman vaatimuksia. Ei kokkausta, pyykkäystä, vaipanvaihtoa, nukuttamista, siivousta, kitkemistä tai mitään muuta arkista.

Olimme perillä Helsingissä puolen päivän jälkeen. Saimme hotellihuoneen heti (Rivoli Jardin hotel kasarminkadulla, voin suositella!) ja kun olimme saaneet tavarat huoneeseen ja vähän siistiydytty niin lähdettiin Suomenlinnan lautalle. (se ainut aikataulu jonka mukaan yritin mennä) Sinne olikin aikamoinen jono, ei oltu ainoita kuningasidean saaneita! ;D Mutta parinkymmenen minuutin jonotuksen jälkeen päästiin lauttaan ja matkaan. Meren kimmellys. <3

Perillä suunnattiin heti Panimon terassille. Ihana paikka! Käynti vessaankin oli kaunis! :D Siinä juotiin yhdet virvoitusjuomat ja tutkailtiin lautasta ottamaani esitettä. Päätettiin seurata pääreittiä saaren läpi. Niin kauniita rakennuksia ja ihanasti hoidettu saari. (en kyllä itse haluaisi siellä asua, en kestäisi sitä turistien määrää)

Löytyipä yksi kiva leikkipuistokin puiden katveessa. Saaressa olikin paljon lapsiperheitä. (myös paljon polttariporukoita ja muita juhlijoita siihen aikaan kun oltiin eli n.15-19, joten ehkä lasten kanssa ajoittaisin vierailun joko aamupäivään tai viikolle. Ei toki mitään örvellystä ollut, että sinänsä mitään haittaa juhlijoista olisi nyt lapsille ollutkaan. :) )

Kaunista kaunista.

Etsittiin siis koko ajan jotain ihanaa paikkaa pienelle "piknikille" ja vihdoin läheltä uimarantaa sellainen löytyi. Siellä kalliolla vietettiinkin pitkä tovi. (Niin pitkä että huomasin hotellilla rintamuksen ja olkapäiden hieman kärvähtäneen. ;) Silloin kiitin BB-voidetta, ettei kasvoille käynyt samoin!) Mahtavat maisemat ja hyvä fiilis! <3

Paljon olisi ollut kahviloita ja ravintoloita, mutta me päätettiin jättää ne tällä kertaa väliin (sitä Panimoa lukuunottamatta) ja suunnata Kuninkaanportilta vesibussilla mantereelle.
Suomenlinna on kyllä niin ihana paikka, että sitä voi suositella ihan kaikille mukavan kesäpäivän viettoon!

 

Ihan mahtava viikonloppu, jonka kruunasi lauantai-iltana elämäni ehkä paras burgeri Stone'sissa, yllättävän hyvin nukuttu yö hotellissa (en yleensä osaa oikein nukkua missään muualla kuin kotona..), ihana aamupala valmiissa pöydässä ja kaiken huippuna 3 tuntia Ikeassa ennen kotiinpaluuta! ;)  (suunniteltiin vähän keittiötä ja muitakin sisustusjuttuja katseltiin ja mietittiin. Yllättävän hyvä oli miehenkin turnauskestävyys tuon kolmetuntisen aikana! :) )

Nyt olen väsynyt, mutta onnellinen. :) Lapsilla oli kaikki tietysti mennyt hyvin mummilassa, mitä nyt isompi osasi kertoa ikävöineensä ja pienempi sitten näytti sen nukkumaanmenotilanteessa aikamoisella karjunnalla, mikä nykyään on todella harvinaista. (Siis karjua osaa, mutta ei protestoi nukkumaanmenoa) No, se heille sallittakoon, kyllä minullakin oli jo ikävä. :)

Laura