Ruuhkavuodet vai kevätväsymys?

Aamulla sängyssä maatessa mietin että enpä ole taas pitkään aikaan päivittänyt blogia (saati vierailla toisten blogeissa) ja mietin mistä se johtuu. En keksinyt muuta syytä kuin että en vain ole ehtinyt ja kun olisi ehtinyt niin en ole jaksanut.

Viime viikko oli hektinen kun oli opettajan sijaisuutta ja viikonlopun kirppistapahtuman järjestelyä ja ties mitä. Tuntuu että tämä viikko onkin sitten mennyt toipuessa viime viikosta! :D No, ei nyt ehkä mutta tuntuu että olen suunnilleen koko ajan väsynyt. Osansa on varmasti sillä että yöunet ovat jääneet varmasti turhan lyhyiksi, mutta toisaalta onhan tämä (kohta jo) keski-ikäisen ihmisen elämä hektistä kun on lasten kuskaamisia ja vapaaehtoistyötä ja kodinhoitoa ja harrastuksia jajaja... Vaikka hyvin paljonhan kotonakin olen kun vielä tuota nuorempaa kotona hoidan toistaiseksi. Olenkin miettinyt juuri sitä, että jos vielä kävisin täyspäiväisesti töissä niin saisin kyllä aika monta muuta juttua unohtaa.. No, aikansa kutakin, on nämä sitten kuitenkin niitä parhaita hetkiä elämässä, oli ruuhkaa tai ei. :)

Eilen ehdittiin nähdä ystäväni K:n kanssa pitkästä aikaa. Ollaan yritetty sovitella aikatauluja jo pari viikkoa mutta aina kun toiselle olisi sopinut niin toisella oli menoa. :D (ne ruuhkavuodet! :D ) Nämä pienimmätkin lapset on jo onneksi sen verran isoja että leikkivät jo kivasti ihan keskenään niin saatiin rauhassa parantaa maailmaa. Sain tuon ihanan kuvassa näkyvän tulppaanikimpun K:lta. Kiitos vielä! :)

Tulppaanikuvan kera toivottelen ihanaa viikonloppua! Kuvakin on ihan vinksallaan, mutta mietin että sopii ihan hyvin tähän hektiseen hetkeen. Lapset menee tänään yökylään vanhempieni luokse ja me suuntaamme miehen kanssa Imatran teatteriin katsomaan Hobittia erään toisen kiireisen kaveripariskunnan kanssa. :)

Laura